Suomen Kansanopistoyhdistys on myöntänyt Vuoden kansanopisto -palkinnon turkulaiselle Linnasmäen opistolle. Valinta perustui kansanopistojen yhteisiin tulevaisuuskuviin pohjautuviin palkintokriteereihin, joiden toteutumista Linnasmäen opisto on osoittanut pitkäjänteisellä koulutuksen laadun kehittämisellä, uudistumiskyvyllä ja koko kansanopistokenttää hyödyttävällä toimintamallilla. Palkinto jaettiin 2. marraskuuta Jämsän Kristillisellä Opistolla järjestetyssä Kansanopistokokouksessa.

Palkinnon saajan valitsi Suomen Kansanopistoyhdistyksen aiemmista puheenjohtajista koostunut raati. Valinnassa painotettiin opiston toimintaa sivistystyön edelläkävijänä kansanopistojen yhteisten tulevaisuuskuvien mukaisesti.

Raati kiitti Linnasmäen opistoa erityisesti ennakointityöstä, koulutuksen laadun järjestelmällisestä kehittämisestä ja hyvistä tuloksista. Esimerkkinä uudistumiskyvystä raati nosti esiin opiston yhdessä Turun työllisyyspalveluiden kanssa kehittämän palvelusetelimallin. Sen avulla maahanmuuttaneet voivat osallistua opiston kieli- ja perustaitokoulutukseen työllisyyspalveluiden kattaessa opiskelijamaksun. Turussa jo käytössä olevaa mallia voitaisiin hyödyntää myös muissa kansanopistoissa, kun nykyinen kotoutumiskoulutus poistuu vapaan sivistystyön koulutustehtävistä vuoden 2027 alussa.

– Linnasmäen opisto on osoittanut kykynsä vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Sen toiminnassa näkyvät kansanopistojen yhteisten tulevaisuuskuvien keskeiset tavoitteet: uudistuminen, kansanopistojen keskinäinen yhteistyö ja koko kansanopistokenttää hyödyttävien ratkaisujen kehittäminen, perustelee Suomen Kansanopistoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja palkintoraadin jäsen Ville Marjomäki tiedotteessa.

Palkintoon sisältyy 1 500 euron rahapalkinto ja kunniataulu.

– Vuoden kansanopisto -palkinto on tärkeä tunnustus Linnasmäen opistolle. Monialaisena koulutuksen järjestäjänä haluamme olla ensisijaisesti kansanopisto, jolle ominaisten pedagogisten lähtökohtien mukaan järjestämme kaiken koulutustoimintamme. Palkinnon perusteluissa mainittu palvelusetelimalli vahvistaa kansanopistojen valtakunnallista tehtävää. Näemme tärkeänä, että kansanopistoilla on keskeisiä tunnustettuja ja valtakunnallisia koulutustehtäviä ja että ne ovat siten pysyvä osa suomalaista koulutusjärjestelmää, toteaa Linnasmäen opiston rehtori Juha Kaivola.

Vuoden kansanopisto -palkinto jaettiin nyt toista kertaa. Suomen Kansanopistoyhdistys perusti palkinnon vuonna 2025 osana 120-vuotisjuhlavuottaan. Ensimmäisenä tunnustuksen sai JKO Kansanopisto.

Palkinnolla halutaan nostaa esiin kansanopistojen vaikuttavaa toimintaa ja kannustaa opistoja uudistumaan ja kehittämään yhteistyötä. Valintaperusteet pohjautuvat kansanopistojen yhteisiin tulevaisuuskuviin, joissa korostuvat ekososiaalinen sivistys, digitaalinen rohkeus, tehtävät sivistystyön ytimessä ja uudenlainen yhteistyö.

Linnasmäen opiston palkitsemisessa korostuva uudistumiskyky on myös kansanopistojen yhteisen tulevaisuustyön ytimessä. Kansanopistot valmistelevat kahdeksan strategiaohjelman kokonaisuutta, jonka kolme ensimmäistä ohjelmaa käynnistettiin Kansanopistokokouksessa. Niiden teemoja ovat nuorten koulutus- ja tulevaisuuspolut, työikäisten osaaminen ja työllisyyspolut sekä maahanmuutto ja osallisuus.

Ohjelmissa kansanopistot kokoavat voimansa vastatakseen yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kehittääkseen ennakkoluulottomasti uutta. Tavoitteena on vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja koulutusmahdollisuuksia, uudistaa työikäisten osaamista sekä edistää maahanmuuttaneiden osallisuutta. Ohjelmat kytkeytyvät myös opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön tulevaisuustyöhön, jossa tarkastellaan alan tehtäviä ja kehittämistarpeita vuoteen 2035.

– Vuoden kansanopisto -palkinto ja kansanopistojen strategiaohjelmat edistävät samaa tavoitetta: kansanopistojen uudistumista, yhteiskunnallisen merkityksen vahvistamista ja yhteisten tulevaisuuskuvien toteuttamista. Haluamme kehittää rohkeasti uusia ratkaisuja ja vaikuttaa siihen, että kansanopistojen mahdollisuudet vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin otetaan täysimääräisesti käyttöön, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Nyyssölä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)