Alle sadan euron palkankorotus lämmittää vain harvan suomalaisen mieltä, vaikka korotuksessa puhuttaisiin käteen jäävästä kuukausikorotuksesta. Iso osa suomalaisista pitää vasta useamman sadan euron korotusta tuntuvana.

LähiTapiola kysyi yli tuhannelta suomalaiselta mielipidettä tuntuvasta palkankorotuksesta. Kantar TNS:n tekemän Arjen katsaus -kyselyn mukaan mielipiteiden hajonta suomalaisten kesken on suuri. Vastaajista yli 43 prosenttia katsoi tuntuvaksi nettopalkankorotukseksi 101–300 euron korotuksen.

Joka viidennen vastaajan mielestä nettopalkankorotus olisi tuntuva, jos korotus osuisi 201–300 euron välimaastoon. Työnantajan näkökulmasta kuukausikorotus tarkoittaisi selvästi suurempaa summaa. Työantajalle toivottu nettopalkankorotus voisi helposti tarkoittaa yli 500 euron lisämaksua palkkamenoihin.

– Palkkatoiveissa on monta liikkuvaa osaa. Pienemmillä tuloilla vähäisempikin lisäeuro on tuntuva parannus. Prosenttikorotusta mietittäessä inflaatio halutaan ylittää, jotta ostovoima kasvaa. Palkan ollessa korvausta vapaa-ajan menetyksestä myös työaika merkitsee. Alkaneella työmarkkinakierroksella väännetäänkin kilpailukykysopimuksen lisätuntien kohtalosta. Ja vielä tärkeämpää on, mitä työajalla saadaan aikaan eli tuottavuuskehitys vaikuttaa palkkatoiveisiin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

– Yleisin vastaus tuntuvaksi palkankorotukseksi toisi noin kymmenen prosentin lisäansiot 2 500 euron kuukausittaisille nettotuloille. Tämä vastaisi nelinkertaista korotusta palkansaajien ansiotasoindeksin viimeisimpään kasvuvauhtiin verrattuna, joten vastauksissa tuntuu olevan runsaasti toivotaan, toivotaan -aineksia.

Nummiaro muistuttaa, että ihmiset kokevat tulojen lisäykset ja menetykset epäsymmetrisesti. LähiTapiola kysyi suomalaisilta kyselyssä viime syksynä, kuinka suuri tulonmenetys kuukaudessa ajaisi heidän taloutensa ongelmiin. Peräti 31 prosenttia vastanneista sanoi, että sata euroa tai sitä pienempi lasku tuloihin kuukaudessa olisi ongelmallinen. Tämän syksyn kyselyssä vain kymmenen prosenttia vastanneista koki enintään sadan euron palkankorotuksen riittäväksi.

– Oman talouden budjetoinnissa eli tulojen ja menojen tasapainottamisessa eurot ratkaisevat. Saavutetusta palkkatasosta on vaikea tinkiä. Palkat ovat tunnetusti hyvin jäykät liikkumaan alaspäin, vaikka notkeutta toivotaan ylöspäin, kun talous- ja tuottavuuskehitys luovat palkanmaksuvaraa. Toisaalta monen arkitalous tuntuu olevan viritetty sen verran tiukille, että pienetkin tulojen pudotukset tuottavat vaikeuksia. Saman tyyppistä epäsymmetriaa on havaittu myös suhtautumisessa sijoitusvoittoihin ja -tappioihin, Nummiaro sanoo.

Oma toimeentulo vaikuttaa selvästi ihmisten käsitykseen tuntuvasta palkankorotuksesta. Niukasti toimeentulevista, alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista peräti 65 prosenttia olisi tyytyväinen enintään 300 euron palkankorotukseen. Suurituloisista, yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevista tätä mieltä oli noin joka kolmas.

Vaikka kyse on käteen jäävästä palkasta, monelle ei riitä edes 300 euron korotus palkkaan. Peräti 11 prosenttia vastanneista haluaisi 400–500 euron korotuksen. Yhdeksän prosenttia vastanneista olisi tyytyväinen vasta 500–1 000 euron korotukseen.

Varsin yksimielisiä suomalaiset ovat kuitenkin siitä, että tuntuva palkankorotus pistetään säästöön. Peräti 45 prosenttia vastanneista laittaisi korotuksen säästöön tilille. Joka kolmas harkitsisi sijoittamista osakkeisiin, rahastoon tai muuhun vastaavaan.

Sen sijaan koko palkankorotuksen kuluttaminen on valtaosalle vierasta. Vain alle yksi kymmenestä voisi harkita uuden auton ostoa tai suunnitella uuden asunnon hankintaa. Myös aiempaa kalliimpaan ruokaan satsaaminen voisi tulla kyseeseen kahdeksalla prosentilla vastaajista.

– Työmarkkinat ovat monella tapaa murroksessa. Digitalisaatio ja automaatio murtavat vanhoja toimintatapoja ja luovat uusia palveluja sekä työn muotoja. Lisääntyessään keikkatyö ja yrittäjyys voivat tehdä yhä useamman oman talouden tulovirrat nykyistä epäsäännöllisimmiksi, jolloin ansioiden perusteella mitoitetut puskurit luovat sillan yli pienempien ansiotulojen jakson, Nummiaro kommentoi.

– Teknologinen kehitys johtaa myös tavattoman suuriin tuottavuuseroihin erilaista osaamista vaativissa tehtävissä, mikä vetää palkkoja eri suuntiin. Työura on sen verran pitkä, että kehitys ehtii muuttamaan monien ammatteja, joten omaa osaamista ja siten työmarkkina-arvoaan kannattaa vaalia.

Kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 1 034 suomalaista, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa. Kyselyn tulosten virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)