Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansion mediaani oli 3 717 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Säännöllisen työajan ansion keskiarvo oli 3 997 euroa. Säännöllisen työajan ansio sisältää tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisten lisien lisäksi työaikalisät ja luontoisedut, mutta ei ylityöpalkkoja, lomarahoja tai tulospalkkioita.

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee henkilöstöä monipuolisilla koulutustaustoilla. Kuitenkin kaksi koulutusalaa nousevat selkeästi yleisimmiksi kattaen noin puolet valtion henkilöstöstä. Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen koulutusalalta valmistuneita työskenteli valtiolla reilut 21 000 henkilöä ja palvelualan koulutustaustan omaavia lähes 16 000 henkilöä. Henkilömäärissä on mukana valtiolla Suomessa työskentelevät koko- ja osa-aikaiset henkilöt. Lukumäärissä ei ole mukana ulkomailla työskenteleviä, eikä harjoittelijoita.

Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alan koulutuksen omaavat ovat valtiosektorilla useimmiten valmistuneet ylemmältä tai alemmalta korkeakouluasteelta tai alimmalta korkea-asteelta. Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alan ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden säännöllisen työajan mediaaniansio oli 5 126 euroa vuonna 2019.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla säännöllisen työajan ansion mediaani oli 3 034 euroa ja alimman korkea-asteen suorittaneilla 3 055 euroa. Erikoisammattikoulutusasteen tutkinnon suorittaneita työskenteli valtiolla vielä vähän, mutta heidän keskimääräiset säännölliset mediaaniansionsa olivat 3 589 euroa vuonna 2019.

Tyypillisiä ammatteja erikoisammattikoulutusasteen tutkinnon suorittaneilla olivat mm. verosihteerit, asiantuntijat (erityisesti työ- ja elinkeinotoimistoissa), ylitarkastajat sekä käräjäsihteerit ja -tuomarit. Korkeimpiin säännöllisen työajan ansioihin pääsivät yhteiskunnallisen ja luonnontieteellisen koulutustaustan omaavat valtion työntekijät.

Valtiolla työskentelevistä palvelualalta valmistuneista noin puolella oli toisen asteen tutkinto. Muilla palvelualalta valmistuneista oli korkeamman asteen tutkinto, pääasiassa alimmalta korkea-asteelta tai ylemmältä tai alemmalta korkeakouluasteelta.

Palvelualan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden säännöllisen työajan mediaaniansio oli 3 470 euroa kuukaudessa. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden säännöllisen työajan mediaaniansio oli 5 357 euroa kuukaudessa. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla säännöllisen työajan mediaaniansio oli 3 544 euroa vuonna 2019 ja alimman korkea-asteen suorittaneilla 4 336 euroa. Tyypilliset työtehtävät liittyvät turvallisuusalan ammatteihin kuten vanhempi konstaapeli, vanhempi rikoskonstaapeli ja rajavartija. Näissä ammateissa toimivat olivat pääasiassa toisen asteen tutkinnon suorittaneita.

Eläköitymistä valtiolla tapahtuu kuten muillakin sektoreilla, mutta viime vuosina valtion koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan ja vuosina 2018–19 valtion työntekijöiden määrä on ollut pienoisessa nousussa. Vuonna 2019 valtiolla oli yhteensä reilut 74 000 Suomessa työskentelevää koko- tai osa-aikaista palkansaajaa.

Vuosina 2017–18 valmistuneita koko- tai osa-aikaisia palkansaajia työskenteli valtiosektorilla yli 5 800 henkilöä vuonna 2019. Yleisimpiä tutkintoja vastavalmistuneiden (vuosina 2017–18 valmistuneet) osalta olivat poliisin AMK-tutkinto, tradenomin AMK-tutkinto ja oikeustieteen maisterin tutkinto.

Myös sotatieteiden kandidaatti ja maisteri olivat viime vuosien yleisimpiä vastavalmistuneiden tutkintoja valtiolla. Vuosina 2017–18 valmistuneet AMK-tradenomit työskentelivät muun muassa verosihteerin, käräjäsihteerin tai perintäsihteerin ammateissa. Myös työ- ja elinkeinotoimistojen asiantuntijatehtäviin on työllistynyt viime vuosina valmistuneita AMK-tradenomeja. Vuosina 2017–18 oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet työskentelivät useimmiten lakimiehinä, käräjänotaareina tai ylitarkastajina.

Vuoden 1988 jälkeen ja ennen vuotta 2012 valmistuneilla valtion työntekijöillä säännöllisen työajan mediaaniansiot olivat keskimääräistä suuremmat. Erityisesti 1990-luvulla valmistuneet ansaitsivat keskimääräistä enemmän. Vuonna 2019 yleisimmät ammatit vuosina 1994–99 valmistuneilla, joiden säännöllisen työajan mediaaniansio ylitti valtion säännöllisen työajan mediaaniansion, olivat mm. ylitarkastaja, erityisasiantuntija sekä poliisin ammateista vanhempi konstaapeli, rikoskonstaapeli ja ylikonstaapeli.

Säännöllisen työajan mediaaniansiot 1970-luvulla valmistuneilla olivat tyypillisesti alle koko valtion säännöllisen ansion mediaanin. Tässä ryhmässä yleisimpiä ammatteja olivat mm. verosihteeri, käräjäsihteeri, toimistosihteeri, asiantuntija ja tarkastaja. Vastaavasti viime vuosina 2012–18 valmistuneiden yleisimpiä ammatteja, joiden säännöllisen työajan mediaaniansiot olivat alle valtion keskimääräisen säännöllisen työajan mediaaniansion, olivat mm. asiantuntija, verosihteeri, vanhempi konstaapeli ja rajavartija.

Mediaani tarkoittaa järjestetyn ryhmän keskimmäistä havaintoa. Mikäli palkansaajat järjestetään jonoon ansioiden suuruusjärjestyksessä, keskimmäisen palkansaajan palkka on mediaaniansio.

Valtion kuukausipalkkatilasto kuvaa valtion budjettitalouden piirissä työskenteleviä palkansaajia. Tilastokeskus laatii valtion kuukausipalkat-tilaston Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) muodostamasta TAHTI-aineistosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)