Suomalaiset rakastavat korkealaatuista kahvia, ja me juommekin sitä henkeä kohden yli 1 300 kuppia vuodessa. Siitä huolimatta iso osa keittämästämme kahvista päätyy suoraan viemäriin. Osana Hävikkiviikkoa Meira haluaa tuoda esiin kahvipavut arvokkaana ja vaalittuna raaka-aineena, jonka vastuullinen ja ammattitaitoinen viljely ja käsittely toisella puolella maapalloa takaa suomalaisten kahvinjanon sammuttamisen.

Milloin viimeksi kaadoit jäähtyneen kahvin lavuaariin? Luultavasi siitä ei ole kauaa, sillä peräti 13 prosenttia suomalaisten ruokahävikistä on keitettyä kahvia. Vuosittain suomalaisissa kodeissa päätyy miljoonia kiloja ruokaa hävikkiin. Yhden suomalaisen ruokahävikki vuodessa on 20 kiloa, ja tästä 2,6 kiloa on kahvia. Kahvia enemmän hävikkiin päätyy vain vihanneksia ja hedelmiä.

Syyskuun puolivälissä vietettävä kansallinen Hävikkiviikko haluaa nostaa ruoan arvostusta. Kahvi on liian arvokasta viemäriin.

– Uskon, että kahvia ei osata ajatella samalla tavalla ruokahävikkinä kuin vaikkapa leipää. Kahvipapu on kuitenkin arvokas raaka-aine, jonka käsittelyyn ennen sen päätymistä kahvina kauppojen hyllyille tarvitaan satojen alansa ammattilaisten työpanos ja matka maapallon toisella puolella sijaitsevilta viljelmiltä Suomen Vallilaan. Haluamme tehdä osamme ruokahävikin vähentämisessä ja siksi pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta kahvista laadukkaana raaka-aineena, Meiran vastuullisuus- ja strategiajohtaja Marleena Bask toteaa.

Eniten kahvia lavuaariin päätyy niissä kotitalouksissa, joissa sitä myös juodaan eniten. Yleisin syy kahvihävikille on, että keitettävän kahvin määrää ei osata arvioida oikein.

Meiran käyttämät kahvipavut ovat peräisin muun muassa Hondurasista, Brasiliasta, Keniasta, Kolumbiasta ja Ugandasta. Tyypillisesti kahvi viljellään itsenäisillä pientiloilla tai perhetiloilla, joiden osaaminen sekä kestävissä ja tuottavissa viljelytavoissa että kahvin käsittelyssä ovat ensimmäisiä askeleita laadukkaan kahvin tuottamiseksi.

Pientiloilla kahvi poimitaan usein käsin, minkä jälkeen marjat pestään ja niistä poistetaan hedelmäliha ja kuori. Jäljelle jääneet puhtaat kahvipavut kuivatetaan ja kuljetetaan joko keräilyasemalle tai suoraan kahvin käsittelylaitokselle. Papujen laatu tarkistetaan jo tässä vaiheessa tuotantoa useasti. Pavut tai kahvimarjat tutkitaan silmämääräisesti niiden saapuessa tiloilta. Käsittelylaitoksella papujen laatu tarkistetaan usein koneellisesti analysoiden niiden koko, väri ja rikkonaisuus. Pavut myös maistetaan. Lopuksi ne laatuerotellaan ja valmistellaan vientiä varten.

Suomalainen kahvimaku on tarkka, ja meillä juodaankin maailman korkealaatuisimpia kahveja. Tämä edellyttää, että kahvin maku tarkistetaan useaan kertaan ennen kuin kahvipavut matkaavat Suomeen.

Ennen ostopäätöstä Meiralle toimitetaan jo etukäteen valikoiduista kahvieristä niin kutsuttu tarjousnäyte, jonka perusteella Suomeen tuotavat kahvierät valitaan. Tämän jälkeen laatu varmistetaan maistamalla papuja vielä ennen laivausta. Viimeiset laadunvarmistukset ja maistot tehdään Vallilassa ennen tuotantoprosessia, sen aikana ja lopullisista, valmiista tuotteista.

Hävikkiviikkoa vietetään 13.–19. syyskuuta.

Aamuset-kaupunkikmedia (AKM)