Hallitus vahvisti keskeiset kansalliset maataloustuet

Hallitus päätti 27. tammikuuta maa- ja puutarhatalouden keskeisistä kansallisista tuista vuodelle 2022. Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten tukien kokonaisuus muodostuu pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2022 tuotannolle yhteensä noin 322,9 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva määräraha on noin kaksi miljoonaa pienempi kuin vuonna 2021. Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 93 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kahden prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta valtaosa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea.

Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla. EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin.

Viimeisin pohjoisen tuen mahdollistava päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu komission päätös.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Pohjoisen tuen määrä on noin 2,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2021. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on sama kuin vuonna 2021 siirtymäkauden 2021–22 EU-asetuksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 160 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on säilynyt tällä tasolla jo usean vuoden ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa on tarkennettu vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2023 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n siirtymäkauden asetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla pysyvät samoina kuin vuonna 2021. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee yhden euron viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella ja 1–2 euroa viitemäärän ylittävää yksikköä kohti C-alueella. Kasvihuonetuotannon tuessa pinta-alaa kohti maksettavat tuet ovat hieman vuoden 2021 alkuperäisiä tukitasoja alemmalla tasolla viljelypinta-alojen muuttumisen vuoksi. Puutarhatalouden varastointituessa tukitasot ovat samat kuin vuoden 2021 alkuperäiset tasot.

Komission vuonna 2014 hyväksymän Etelä-Suomen kansallisen tuen ohjelman vuoden 2020 ehtoja sovelletaan EU:n siirtymäkauden asetuksen mukaisesti vuoden 2022 loppuun asti. Tukijärjestelmän jatkoa vuosina 2023–27 valmistellaan kuluvana vuonna.

Teurashiehojen, emolehmien ja emolehmähiehojen sekä sonnien ja härkien tuet ovat vuoden 2021 tasolta. Uuhien ja kuttujen tuet säilyvät ennallaan.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön viitemäärien osalta sama kuin vuonna 2021. Rajoitteen ylittävien viitemäärien tukitaso on laskennallisesti samalla tasolla kuin tuotannosta irrotettu tuki Etelä-Suomessa. Näiden yksiköiden tuki nousee yhden tai kahden euron verran viitemäärän yksikköä kohti. Eläinyksiköinä lasketut viitemäärät vahvistettiin sikojen ja siipikarjan kasvattajille tilakohtaisesti, kun tuotannosta irrotettu tuki otettiin käyttöön vuodesta 2009 alkaen. Pohjoisen tuen alueella tuki päätettiin tällöin porrastaa tilakoon mukaan.

Pohjoisessa hehtaarituessa, yleisessä hehtaarituessa ja nuorten viljelijöiden hehtaarikohtaisessa pohjoisessa tuessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2021. Kasvihuonetuotannon pohjoisessa tuessa yksikkötuet ovat hieman vuotta 2021 korkeammalla tasolla viljelypinta-alojen muuttumisen vuoksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kun kaikki on mahdollista

Se tapahtuu joka vuosi samana päivänä. Aurinko paistaa tarpeeksi kirkkaasti, mutta ilma on edelleen niin kylmä, että järki suosittelisi pysymään sisällä. Silloin ihminen tekee päätöksen: nyt on kevät. Päätös ei perustu faktoihin. Se perustuu valoon.

Suomalaisiin kohdistuu runsaasti huijauspuheluita ulkomailta

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut kuormittavat suomalaisten arkea. Kilpi-sovellukseen tehtyjen ilmoitusten perusteella yhteydenottoja tulee useista maista, ja niiden rinnalla liikkuu myös paljon viranomaisten, pankkien ja tunnettujen palvelujen nimissä tehtyjä tietojenkalasteluyrityksiä.

Turun ammattikorkeakoululle 40 lisäaloituspaikkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille 500 lisäaloituspaikkaa. Näistä Turun AMK sai 40 paikkaa. Turun ammattikorkeakoulu sai kokoaan suuremman määrän lisäaloituspaikkoja, mikä johtuu alueen työelämän kasvutarpeista.

Suomalaiset söivät viime vuonna ennätysmäärän kurkkua

Kotimaista kurkkua viljeltiin viime vuonna ennätykselliset 56 miljoonaa kiloa.

Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Samaan aikaan kuultiin, että söimme viime vuonna ennätysmäärän kurkkuja ja kotimaiset kasvihuoneyrittäjät rikkovat ennätyksiä kurkun- ja tomaatin viljelyssä.

Varhan tavoitteena lisätä ikääntyneiden perhehoitoa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tavoitteena on lisätä ikääntyneiden perhehoitoa. Perhehoito on julkinen palvelu, jossa hoiva ja huolenpito järjestetään perhehoitajan yksityiskodissa tai väliaikaisesti ikäihmisen kotona.

Turun musiikkijuhlilla kuullaan islantilaisia sävyjä, suuria orkesterivierailuja ja tarinallisia kokonaisuuksia

Kjartan Sveinsson.

Turun musiikkijuhlat (TMJ) järjestetään 1.–21. elokuuta. Festivaali tuo jälleen elämyksiä eri puolille kaupunkia ja jatkaa taiteellisen johtajan Lauri Porran Läsnä-teemaa, joka korostaa kohtaamisia ja yhteisiä kokemuksia.

Eloranta: Kansallisarkiston säästöt uhkaavat historian tutkimusta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut Kansallisarkiston säästösuunnitelmista. Elorannan mukaan toimipisteiden sulkeminen ja digitaaliseen toimintamalliin siirtyminen heikentävät tutkijoiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta päästä käsiksi ja tutkia Kansallisarkiston historiallisia aineistoja. Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta.

Lintujen kevätmuutto tavanomaista aikaisemmassa

Västäräkki.

Muuttolintuja saapuu päivä päivältä lisää, ja muutto etenee nopeasti pohjoiseen lumirajan vetäytyessä ja sulapaikkojen laajetessa. BirdLife Suomen kokoamien tietojen perusteella lintujen kevätmuutto on tavanomaista aikaisempi, muttei poikkeuksellinen, sillä kevätmuutto on tällä vuosituhannella käynnistynyt selvästi entistä aikaisemmin.

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta huhtikuussa järjestettävässä piirikokouksessa. Piirin puheenjohtaja Markus Blomquist (Turku) sekä varapuheenjohtajat Laura Wickström (Parainen) ja Roger Hakalax (Kemiönsaari) haluavat yhdessä jatkaa tehtävässään.

Mikä avuksi siitepölyallergian oireisiin?

Siitepölyallergian yleisimpiä oireita ovat nenän tukkoisuus, kirkas vuoto, aivastelu, silmien kutina ja vuotaminen sekä väsymys.

Siitepöly aiheuttaa monelle erilaisia silmä- ja nenäoireita, kun pensaat, lehtipuut ja heinät kukkivat. Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn. Tällä hetkellä käynnissä on lepän ja pähkinäpensaan kukinta.

Yrittäjät varoittaa laajoista energiatukitoimista – veroale voi pahentaa tilannetta

Lähi-idän kriisi lisää epävarmuutta sekä nostaa energian ja logistiikan kustannuksia pk-yrityksissä. Suomen Yrittäjät varoittaa Orpon hallitusta energian ja polttoaineiden laajamittaisista veronalennuksista ja hintasääntelystä. Veroalet voivat jopa pahentaa tilannetta.

Asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyneet

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt vuoden ajan. Maksuajat ovat pidentyneet etenkin omistusasumiseen otetuissa lainoissa. Osassa asuntolainoista myös korontarkistus voi vaikuttaa lainan lopulliseen takaisinmaksuaikaan.

Moni vuokranantaja jättää ilmoittamatta vuokratuloja verotukseen

Vuokratulojen verovalvonta tuo vuosittain kymmeniä miljoonia euroja lisää veroja yhteiskunnalle. Vuokratulot pitää ilmoittaa verotukseen itse. Myös virtuaalivaluutoista tai somenäkyvyyden kautta saadut tulot pitää ilmoittaa verotukseen. Esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivät ovat 1., 14., 21. ja 28. huhtikuuta.

Aurajokisuulla pääsee polskimaan jo ensi kesänä

Kaarle Knuutinpojan rantatien varteen, Aurajokisuulle, rakennetaan uusi uimaranta. Työt ranta-alueella alkavat 30. maaliskuuta. Uimareille rakennetaan pukukopit, ulkosuihku ja väliaikainen wc.

Lupa- ja valvontavirasto aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin

Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin. Tarkastukset kohdistuvat erityisesti rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Osa tarkastuksista voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

Kellot kesäaikaan sunnuntaina

Talvi- eli normaaliaika päättyy ja kesäaikaan siirrytään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kellojen viisareita siirretään tunti eteenpäin ensi sunnuntaina 29. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.

Turun AMK:n hanke tavoittelee sähköautojen akuille korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä

Sähköautojen akut halutaan tehokkaampaan ja pitkäikäisempään käyttöön mahdollistamalla niiden korjaaminen. Turun AMK:n uuden hankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä sähköautojen akkujen korjaamiseen ja uusiokäyttöön sekä selvittää, olisiko se kannattavaa liiketoimintaa.

Kuninkaantien muusikot esittää neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot

Paulus BucaenuksenMatteus-passio esitetään Mynämäen Pyhän Laurin kirkossa.

Kuninkaantien muusikot esittää hiljaisella eli pääsiäistä edeltävällä viikolla kaikkien neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa – ainakin moderneina aikoina – kun vastaava hanke toteutetaan. Neljän passion esityspäivät ja passiotekstien järjestys pohjautuvat Turun messukirjaan, Missale Aboenseen .

Näköislehti

Urheilu

Åboraakkeli: Wirmo taistelee liiganoususta

Olivia Pietilä.

Varsinais-Suomen asema naisten F-liigassa saattaa hyvinkin vahvistua ensi kaudella. Salibandyn naisten divarin superfinaalissa kohtaavat Mynämäen SBS Wirmo ja SPV. Finaali pelataan Mynämäellä lauantaina 28. maaliskuuta.

Eero Vuorjoki, Oscar Häggström ja Vincent Ulundu Pikkuhuuhkajien matkassa

Vincent Ulundu.

Pikkuhuuhkajat kohtaa San Marinon vieraissa 26. maaliskuuta kello 19 Suomen aikaa ja Kyproksen kotona Tampereella 31. maaliskuuta kello 18.

TPS:n Olli Kuismalle kahden vuoden jatkopahvi

Olli Kuisma.

TPS:n salibandymiesten ykkösmaalivahti Olli Kuisma jatkaa Palloseurassa. Kuisman allekirjoittama jatkosopimus pitää miehen TPS:n maalilla kahden seuraavan kauden ajan, kevääseen 2028. Kuluvalla kaudella Pöytyän Urheilijoiden kasvatti on ollut TPS:n tärkeimpiä yksilöitä. Kuisma on pelannut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kauden liigaottelut. Kuisman jatkosopimus tuo jatkuvuutta TPS:n miehistöön.

Kreikkalaiskärki lainalle Puolasta TPS:aan

Theodoros Tsirigotis.

Pääsiäisviikonloppuna alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura vahvistaa miehistöään uudella kärkipelaajalla. TPS lainaa keskushyökkääjä Theodoros Tsirigotisin Puolan pääsarjassa pelaavalta Gornik Zabrzen joukkueelta. Tsirigotisin lainasopimus turkulaisseuran kanssa ulottuu 1. elokuuta asti.

Missäs oot?: Toiminnanjohtaja jääkaapilla

Janne Kytölä.

Tavoitimme TPS Salibandyn toiminnanjohtaja Janne Kytölän torstaina kello 14.15.

Daniel Ståhl jahtaa yhä puuttuvaa kultaansa

Oklahoman Ramonassa sijaitseva ”ennätysten pelto” ei kiinnosta Daniel Ståhlia. – Haluan heittää pitkälle oikeissa kisoissa ja voittaa arvokisamitaleja, mies linjaa.

Eurooppalaisten yleisurheilijoiden päätavoite alkavana kesänä on Englannin Birminghamissa elokuussa käytävät EM-kisat. Myös kiekonheittäjä Daniel Ståhlin tämän kauden tähtäin on asetettu Birminghamiin.