Rasvamaksa on uusi kansantauti. Sen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tärkeintä ovat elintavat. Munuais- ja maksaliito muistuttaa Maksaviikolla 8.–12. toukokuuta, että rasvamaksa sairastavaa ei saisi syyllistää eikä jättää diagnoosin jälkeen yksin.

Jopa joka neljännen suomalaisen maksa on rasvoittunut. Joidenkin tutkimusten mukaan ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin esiintyvyys on maailmalla jopa 32 prosenttia, ja se on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Myös lasten ja nuorten maksa voi rasvoittua. Rasvamaksa on nykyään myös lasten yleisin maksasairaus Suomessa.

Ylipaino, varsinkin vyötärölihavuus, ja liikkumattomuus ovat merkittävimpiä rasvamaksan aiheuttajia. Suomalaisista aikuisista jo 2,5 miljoonaa on ylipainoisia. Ylipainon lisäksi rasvamaksan riskitekijöitä ovat aikuistyypin diabetes, lääkkeet sekä fruktoosi ja eläinrasvat. Myös alkoholin runsas käyttö rasvoittaa maksaa.

Rasvamaksa tarkoittaa rasvan kertymistä maksasoluihin. Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvasoluista.

Rasvamaksa on yleensä oireeton ja se löydetään usein sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa. Rasvamaksa voidaan todeta verikokeilla, ultraääni- tai kuvantamistutkimuksilla.

– Rasvamaksa on hyvä todeta ajoissa, jolloin sen hoitaminen on mahdollista. Joka viidennellä sairastuneella maksan rasvoittuminen voi edetä maksatulehdukseksi, joka voi johtaa maksakirroosiin ja maksasolusyöpään, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Rasvamaksa on maksasolusyövän tärkein syy. Rasvan kertyminen maksaan altistaa myös diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja muille sairauksille. Rasvamaksatautia sairastaa Suomessa jopa miljoona ihmistä.

Rasvamaksan parasta hoitoa ovat maltillinen laihdutus ja liikunta sekä vähäkuituisten hiilihydraattien ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen. Edenneen, lihavuudesta johtuvan rasvamaksataudin hoidossa voidaan käyttää myös lääkehoitoa ja lihavuuskirurgiaa. Joskus hoidoksi voidaan tarvita maksansiirto.

Rasvamaksan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tärkeintä ovat elintavat. Painonhallintaa tukee säännöllinen ateriarytmi ja annoskoko. Ruokavalion tulisi sisältää paljon kuituja, kasviksia ja marjoja. Prosessoitujen elintarvikkeiden, kuten leikkeleiden ja pitkälle jalostettujen valmisruokien, runsasta käyttöä tulisi välttää, koska ne sisältävät paljon lisättyä suolaa, sokeria ja rasvaa. Punaista lihaa tulisi käyttää kohtuullisesti. Kasvisproteiinien lisäämisellä päivittäiseen ruokavalioon on positiivisia vaikutuksia kolesteroliin. Myös uni ja stressinhallinta ovat tärkeitä painonhallinnan kannalta.

– Hälyttävästi lisääntyvä rasvamaksasairaus pitää huomioida hyvinvointialueilla. Lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan yhteiskunnan toimia. Hoitamaton rasvamaksa aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia muun muassa alentamalla sairastuneiden toiminta- ja työkykyä, Högström sanoo.

Rasvamaksaa sairastavaa ei saisi syyllistää eikä jättää diagnoosin jälkeen yksin. Syömisen rajoittaminen ja liikunnan rajoittaminen eivät yksinään toimi, vaan sairastuneen on saatava riittävästi tietoa ja tukea omahoidon käynnistämiseen. Terveydenhuollon tulisi tarjota sairastuneille matalankynnyksen palveluita elintapamuutokseen.

Näin vältät rasvamaksan: Lisää liikuntaa jokaiseen päivään. Pidä painosi normaalirajoissa. Vältä tyydyttyneitä rasvoja kuten voita ja kookosrasvaa. Vähennä fruktoosilla makeutettujen juomien litkimistä. Rajoita herkkujen ja karkkien popsimista. Unohda ihmedieetit.

Maksaviikkoa vietetään 8.–12. toukokuuta. Viikon aikana Munuais- ja maksaliitto järjestää kaikille avoimen yleisöluennon rasvamaksasta ja sen hoitomuodoista sekä paneelikeskustelun maksasairauden vaikutuksista sairastuneen elämään. Viikko päättyy ammattilaisille suunnattuun koulutukseen.

Maksaviikon yleisöluento Rasvamaksa ja sen hoito järjestetään Helsingissä Porthaniassa 8. toukokuuta kello 19–19.45. Luennolla gastroenterologi, dosentti Fredrik Åberg kertoo NAFLD:n yleisyydestä, taudinkulusta, diagnostiikasta ja hoidoista. Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo hiilihydraattien määrästä ja laadusta, ultraprosessoidusta ruoasta, ketogeenisesta ruokavaliosta ja siitä, mitä muuta hyvää painon pudotuksella saavutetaan.

Yleisöluentoa voi seurata striimattuna.

Paneelikeskustelussa 10. toukokuuta kello 18–19.15 pohditaan, miten maksasairauteen sairastuneet kokevat hoitopolun toimivuuden ja miten ja mistä sairastuneet ovat saaneet tietoa. Tilaisuuden juontaa Kaj Kunnas. Maksasairaus on usein näkymätön, mutta sen vaikutukset sairastuneen elämään ja läheisiin voivat olla merkittäviä.

Keskustelutilaisuutta voi seurata netissä.

Viikon päättää Tampereella 12. toukokuuta pidettävä Maksasairaan hoito ja ohjaus -moniammatillinen koulutus lääkäreille, erikoistuville lääkäreille ja sisätautihoitajille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)