Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn jahdin jälkeen oli noin 84 000 hirveä (95 prosentin todennäköisyysväli 74000–95000 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta kasvoi noin kuusi prosenttia. Suomen suurimmat hirvitiheydet (≥ 4,3 hirveä/1000 ha) olivat Lounaissaaristossa ja eteläisellä rannikolla.

Pohjoisen Suomen suurimmat hirvitiheydet olivat Lounais-Lapissa (3,0 hirveä/1000 ha). Suurimmassa osassa Lappia ja Oulun läänin pohjoisosassa hirvitiheydet olivat korkeintaan 2,3 hirveä/1000 ha. Tämän alueen eteläpuolella pieniä hirvitiheyksiä oli Kuhmossa (2,2 hirveä/1000 ha sekä Satakunnan, Hämeen ja Varsinais-Suomen raja-alueilla (≤ 2,3 hirveä/1000 ha).

Aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden Satakunnan eteläosassa, Etelä-Suomen läänin länsiosassa, Pohjanmaan rannikolla Vaasan pohjoispuolella, sekä suuressa osassa Lappia ja itäisintä Suomea. Lukusuhde vastaa hirvikannan hoitosuunnitelmassa annettua tavoitetta.

Korkeimmat vasatuotot (≥ 100 vasaa/100 lehmää) olivat Oulun läänin eteläosissa, Pohjois-Savon länsiosissa, Pohjanmaalla ja Uudenmaan ja Etelä-Hämeen raja-alueella. Pieniä vasatuottoja (< 76 vasaa/100 lehmää) oli Lounais-Saaristossa, Uudenmaan läntisellä rannikolla, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan itäosissa sekä Oulun läänin koillisosissa ja Lapissa Rovaniemeltä pohjoiseen.

Vasatuotto on parantunut jonkin verran viime vuodesta. Se oli kasvanut vähintään viidellä prosentilla 33:lla hirvitalousalueella, mutta pienentynyt vähintään viidellä prosentilla vain kolmella hirvitalousalueella 59:stä.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista -palvelussa syksyn hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)