Ahvenanmaalla tehtiin viime kesänä seurantatutkimus matalien merenlahtien makrofyyteistä eli vedenalaisesta kasvillisuudesta ja ajelehtivista levistä. Tulosten perusteella biomassassa ei kokonaisuudessaan ole tapahtunut merkittävää muutosta tutkimusajanjaksolla, mutta biomassakeskiarvossa on kuitenkin havaittavissa hiukan nousua.

Viime vuoden tutkimuksesta saatiin arvokasta tietoa siitä, mitä kasviyhteisöjen kehityksessä on tapahtunut viimeisimmän, vuonna 1997 tehdyn, laajan kartoituksen jälkeen. Tutkimus osoittaa lajiston muuttuneen ajan mittaan. Erityisen selvää on näkinpartaisten, rehevöitymiselle herkän eliöryhmän, väheneminen. Samalla rihmamaiset levät ja putkilokasvit ovat lisääntyneet.

– Tämä kehitys näkyy usein merenlahdissa, joihin ravinnetason nousu vaikuttaa, sanoo tutkimuksen tehnyt Elin Björk tiedotteessa.

Kasvillisuuden peittävyys on keskimäärin hieman kasvanut, vaikka muutokset vaihtelevat alueittain, mikä puolestaan johtuu paikallisista olosuhteista. Ajelehtivia levälauttoja havaittiin usein rantojen läheisyydessä, ja ne vaikuttivat sekä biomassamittauksiin että peittävyyteen. Nämä levälautat tarjoavat tärkeää tietoa ympäristön tilasta matalissa merenlahdissa, ja ne voivat toimia rehevöitymisen indikaattorina.

– Ajelehtivat levälautat voisivat olla hyvä indikaattori sisällytettäväksi matalien merenlahtien ekologisen tilan arviointiin, sanoo Husön biologisen aseman amanuenssi Tony Cederberg.

Tutkimuksen tulokset korostavat myös jatkuvan seurannan tärkeyttä ja menetelmien standardointia, jotta voidaan varmistaa luotettavien vertailutietojen saanti ajan mittaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)