Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että vegaaniruokavaliota noudattavat lapset ja aikuiset saavat keskimäärin riittävästi luustolle tärkeitä kalsiumia ja D-vitamiinia, mutta luun aineenvaihdunta poikkeaa sekaruokavaliota noudattavista.

Helsingin yliopiston MIRA2-tutkimuksessa selvitettiin luun aineenvaihduntaa ja luuston kannalta kriittisten ravintoaineiden kuten kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saantia. Tutkimukseen osallistui helsinkiläisiä vegaani-, kasvis- ja sekaruokavaliota noudattavia 2–7-vuotiaita lapsia sekä heidän huoltajiaan.

Tutkimukseen osallistuneet vegaaniruokavaliota noudattavat henkilöt noudattivat lähes poikkeuksetta myös suosituksia ravintolisien ja täydennettyjen elintarvikkeiden käytöstä, ja D-vitamiinin sekä kalsiumin saanti oli heillä keskimäärin riittävää. Vegaaniruokavaliota noudattavat lapset saivat suurempia määriä D-vitamiinia kuin seka- tai kasvisruokavaliota noudattavat johtuen aktiivisemmasta ja suuremmilla annoksilla toteutetusta D-vitamiinilisän käytöstä. Myös verestä mitattu D-vitamiinitila oli kaikissa ruokavalioryhmissä keskimäärin riittävä.

Tutkimuksessa havaittiin, että kasvipainotteisemmat eli vegaani- ja kasvisruokavaliot olivat aikuisilla yhteydessä korkeampiin luun muodostumisen ja hajoamisen merkkiaineiden pitoisuuksiin, mikä voi kertoa kiihtyneestä luuston aineenvaihdunnasta. Lapsilla ruokavalion kasvipainotteisuus oli puolestaan yhteydessä korkeampiin lisäkilpirauhashormonin pitoisuuksiin, joka on yhdistetty aktiivisempaan luun hajoamiseen. Havainnot voivat kertoa pitkän aikavälin haitallisista vaikutuksista luuston terveydelle mutta niiden kliininen merkitys on epäselvä.

– Luontaisesti kalsiumia sisältävien kasviperäisten elintarvikkeiden kalsium imeytyy melko heikosti. Vegaanien D-vitamiinin ja kalsiumin saannin ja täten luuston terveyden kannalta onkin merkittävää, että Suomessa kasviperäisiin maitotuotteiden kaltaisiin valmisteisiin lisätään kattavasti näitä ravintoaineita, toteaa dosentti Suvi Itkonen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta tiedotteessa.

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on herännyt huoli vegaaniruokavalion mahdollisista haitallisista vaikutuksista luuston terveyteen. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin tyypillisesti kohdistuneet väestöihin, joissa D-vitamiinin saanti on vähäistä, vegaanisten tuotteiden valikoima on ollut usein suppeampi eikä täydennettyjen elintarvikkeiden tai ravintolisien käyttö ole ollut yhtä yleistä kuin Suomessa.

Tutkijat havaitsivat, että proteiinin saanti vegaaneilla ja kasvissyöjillä oli vähäisempää verrattuna sekasyöjiin, vaikkakin keskimäärin riittävää. Proteiinit koostuvat aminohapoista.

– On mahdollista, että kasviperäisen proteiinin heikompi imeytyminen ja erilainen aminohappokoostumus verrattuna eläinproteiiniin selittävät osaltaan havaittuja eroja luun aineenvaihdunnassa, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Seuraavaksi selvitämmekin MIRA2-tutkittavien aminohappojen saantia ja vegaaniruokavalion aminohappokoostumusta, kertoo Itkonen.

MIRA2-tutkimusaineisto kerättiin Helsingissä, jossa vegaanista päiväkotiruokaa ja erilaisia vegaanisia elintarvikkeita on hyvin saatavilla. Tutkimukseen osallistuneet perheet olivat hyvin perehtyneitä ravintolisien ja täydennettyjen elintarvikkeiden käyttöön liittyviin suosituksiin.

– Pääkaupunkiseudulla eletään tietynlaisessa ”vegekuplassa” ja siksi onkin huomioitava, että tutkimustulokset eivät ole suoraan sovellettavissa muiden alueiden tai maiden väestöihin, Itkonen muistuttaa.

Viime syksynä julkaistuissa ravitsemussuosituksissa korostetaan kasvipainotteisuutta: lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista. Jos ruokavaliosta jätetään jokin ruoka-aine kokonaan pois, on tärkeää korvata se ravitsemuksellisesti riittävillä vaihtoehdoilla. Kasvuikäisen vegaaniruokavaliota suunniteltaessa on suositeltavaa käydä laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolla.

– Luuston terveyden kannalta kasvipohjaisia juomia ja jogurtin kaltaisia valmisteita käytettäessä on oleellista valita kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetty vaihtoehto. Lapsille suositellaan päivittäistä D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Jos aikuisen ruokavaliossa ei ole päivittäisessä käytössä D-vitaminoituja margariineja, maitovalmisteita tai vitaminoituja kasvijuomia ja jos kalaa käytetään vähemmän kuin 2–3 kertaa viikossa, on tärkeää varmistaa riittävä D-vitamiinin saanti etenkin pimeänä vuodenaikana käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Vegaaneilla D-vitamiinilisän tarve on tavallista, Itkonen korostaa.

MIRA2-tutkimuksen muita tuloksia liittyen muun muassa rasva-aineenvaihduntaan, muiden ravintoaineiden saantiin ja metabolomiikkaan julkaistaan myöhemmin.

Täydennetyt elintarvikkeet ovat tavanomaisia elintarvikkeita, joihin on lisätty valmistuksen yhteydessä ravintoaineita eli vitamiineja, kivennäisaineita tai muita ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti vaikuttavia aineita. Ravintolisät ovat elintarvikkeita, jotka joko ulkomuotonsa tai käyttötapansa puolesta poikkeavat tavanomaisista elintarvikkeista eli ovat esimerkiksi pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita. Ravintolisiä ovat muun muassa vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja rasvahappojen saantiin tarkoitetut valmisteet sekä erilaiset yrttivalmisteet.

Proteiinin laatua tarkasteltaessa huomioidaan sen sisältämien elimistölle välttämättömien aminohappojen määrä suhteessa niiden fysiologiseen tarpeeseen sekä sulavuus elimistössä. Aminohapoista yhdeksän on elimistölle välttämättömiä eli niitä tulee saada ravinnosta. Muita aminohappoja elimistö pystyy itse valmistamaan. Sulavuus kuvaa sitä osuutta ravintoaineesta, joka vapautuu ja pilkkoutuu ruoasta ja pystyy imeytymään elimistöön. Hyväksikäytettävyydellä tarkoitetaan sitä osaa syödystä ravintoaineesta, joka lopulta päätyy kohdesolujen käyttöön eli on elimistön hyödynnettävissä. Elimistössä aminohappojen aineenvaihdunta eroaa riippuen siitä, ovatko ne välttämättömiä vai ei.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)