Suomen talouden viime vuoden aikana lupaavasti alkanut elpyminen notkahti alkuvuonna. Talous on alkanut elpyä uudelleen, ja ensi vuodelle odotuksissa on kahden prosentin talouskasvua.

OP:n ekonomistit ennustavat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan talouden näkymät ovat säilyneet ennallaan.

– Luottamus Suomen talouteen on kohentunut yli euroalueen tason viime kuukausina, ja useat talousindikaattorit puoltavat sitä, että talous on jo alkanut uudelleen elpyä. Kauppapoliittiset riskit ovat lientyneet, mutta eivät poistuneet, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Viennin kokonaiskuva on myönteinen, vaikka Yhdysvaltain nousseet tullit vaimentavat näkymiä lähiaikoina. Viennin näkymiä tukee keskeisten vientimarkkinoiden toipuminen Pohjois-Euroopassa. Lisäksi viennin hintakilpailukyky on Suomella verrattain hyvä euron vahvistumisesta huolimatta.

Investointien pohjakosketus on ohitettu. Yritysten investoinnit ovat piristymässä ja rakentamisen syvin aallonpohja on jäämässä taakse. Julkiset investoinnit puolustukseen kohentavat näkymiä.

– Epävarmuus koetteli yksityistä kulutusta alkuvuonna ja säästämisaste nousi yhtä korkealle kuin koronakriisissä. Tuoreimmat tiedot puoltavat kulutuksen toipumista, ja edellytykset elpymiselle ovat hyvät. Käytettävissä olevien tulojen kasvu vahvistuu ja säästämisasteessa on varaa laskea kevään poikkeuksellisen korkealta tasolta, Heiskanen sanoo.

Työttömyysaste nousi kesällä noin kymmeneen prosenttiin. Taustalla on työllisyyden vähenemisen lisäksi suhdannekehitykseen nähden korkea työvoimaosuus, eli runsas työn tarjonta. Talouskasvun elpyessä työllisyys alkaa kohentua, ja työttömyysaste kääntyy laskuun.

Julkisen sektorin vaje säilyy tänä vuonna viime vuoden lukemissa ja pienenee lähivuosina lähemmäksi kolmea prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yksityisen sektorin kuluttaessa ja investoidessa enemmän vaihtotase säilyy tasapainoisena.

Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet kevään kauppasotapelkojen jälkeen, jos kohta kauppapoliittiset riskit eivät ole poistuneet. Keskeiset suhdannekyselyt puoltavat talouskehityksen piristyvän alkuvuodesta. Maailmantalous kasvaa kuluvana vuonna keskimäärin hieman viime vuosia hitaammin ja elpyy kohtuulliseen keskivertovauhtiin lähivuosina.

– Yhdysvaltain talous on ollut avainasemassa kuluvan vuoden aikana. Tullien korotukset painavat Yhdysvaltain talouskasvua myös lähikvartaaleina, kun nousevat kuluttajahinnat heikentävät kulutuskysyntää. Vähitellen talous alkaa jälleen elpyä muun muassa kevenevän rahapolitiikan ja tullien korotusten vaikutusten hiipuessa, Heiskanen sanoo.

Euroalueen talous kasvoi alkuvuonna 1,5 prosentin vauhtia. Lähivuosien näkymät ovat verrattain vakaat.

– Talouskasvu ei aivan yllä vuoden 2025 alkuvuoden lukemiin, mutta työttömyysaste säilyy euroajan matalimmilla tasoilla. Suomen näkökulmasta on myönteistä, että erityisesti Saksan talous on elpymässä, Heiskanen toteaa.

Euroalueen inflaatio on asettunut kahden prosentin tuntumaan, jossa sen odotetaan pysyvän lähivuosina. Euroopan keskuspankki on viestinyt viime aikoina seuraavansa tilannetta, ja markkinat odottavat korkojen laskun olevan ohi.

Maailmantalouden riskit liittyvät kauppa- ja geopolitiikkaan ja ovat tasapainossa. Näkymiin liittyvä epävarmuus on silti pienentynyt selvästi keväästä, mutta poliittiset ja taloudelliset riskit ovat yhä keskivertoa korkeammat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)