Suomen terveydenhuolto on suurten haasteiden edessä: ikääntyvä väestö, vähenevä työikäinen väestö, lisääntyvät pitkäaikaissairaudet ja kustannusten nousu kuormittavat sekä yksilöitä että kansantaloutta. Åbo Akademin uusi väitöskirja osoittaa, että ratkaisu on henkilöstön terveyden johtamisessa – ei kustannuksena, vaan investointina.

Väitöskirja osoittaa, että jos henkilöstön terveyttä ohjattaisiin järjestelmällisesti osana arvopohjaista hoitoa, Suomessa saavutettaisiin jopa miljardin euron vuotuiset säästöt. Kyse ei ole vain kustannusten vähentämisestä vaan myös työkyvyn säilyttämisestä, sairauspoissaolojen vähentämisestä ja elämänlaadun parantamisesta.

– Perinteisesti terveydenhuollossa on tarkasteltu lähinnä hoidon kustannuksia ja joskus hoitotuloksia. Keskeinen viestini on, että myös taloudelliset vaikutukset on otettava huomioon. Vasta silloin voimme puhua todellisesta arvopohjaisesta hoidosta, sanoo teollisuustalouden tohtorikoulutettava Lasse Parvinen Åbo Akademista tiedotteessa.

Väitöskirjan empiirinen aineisto on hyvin laaja ja sisältää syvähaastatteluja, fokusryhmiä, tilastotietoa sadoista yrityksistä ja keskusteluaineistoja. Tämä antaa vahvan pohjan tutkimukselle ja lisää sen merkitystä myös yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta.

Tulokset osoittavat, että kun henkilöstöhyvinvointia käsitellään investointina tarkasteltavin tuloksin, laaja käyttöönotto voi mahdollistaa Suomelle noin miljardin euron vuotuiset säästöt. Tutkimuksessa tarkasteltiin 174 suomalaisen organisaation dataa kymmenen vuoden ajalta. Niissä pitkäjänteinen osallistuminen laski kustannustasoa noin 1,0 prosenttiyksikköä palkkasummasta. Käyttöönottovaiheessa kustannustaso parani nettona -0,256 prosenttiyksikköä vuodessa, kun taas investoinnit työterveyshuoltoon kasvoivat 0,03 prosenttiyksikköä tarjoten noin 8–10-kertaisen tuoton.

– Väitöskirja esittää käytännönläheisen mallin, joka seuraa työkyvyttömyydestä, sairauspoissaoloista, tapaturmavakuutuksista, eläkkeistä ja työterveyshuollosta aiheutuvia kustannuksia koottuna salkkuna. Kyse ei ole yleisestä "wellness"-tyyppisestä hyvinvoinnista, vaan tarkasteltavista ja vertailukelpoisista tuloksista, jotka antavat työnantajille, ammattiliitoille, vakuutuksenantajille ja päätöksentekijöille yhteisen ohjaavan kuvan. Väitöskirjassa esitellyt mallit ovat sovellettavissa myös julkiseen terveydenhuoltoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)