Poikien sukupuolittunut haavoittuvuus tulisi ottaa huomioon koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa. Sukupuolineutraaliudesta on siirryttävä sukupuolisensitiiviseen valmisteluun, jossa tunnistetaan sukupuolten väliset erot ja erityisyydet, todetaan tuoreessa selvityksessä. Selvityksessä esitetään, että osaamistason nosto ja väkivallan ehkäisy nimetään koko lapsi- ja nuorisotyön yhteisiksi kansallisiksi tavoitteiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön 14. tammikuuta julkaisema selvitys tarkastelee poikien ja nuorten miesten tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä ja osallisuuden vahvistamista. Tasa-arvokysymyksiä analysoidaan koulutuksen, hyvinvoinnin, väkivallan sekä sosiaalisen median ja teknologian näkökulmista.

Selvitys kokoaa yhteen kansallisia tilastoja, koulutusta ja hyvinvointia koskevaa tutkimustietoa sekä asiantuntija- ja tutkijapaneelien näkemyksiä. Tarkastellut aineistot osoittavat, että suomalaisten oppilaiden osaamistaso on laskenut erityisesti poikien kohdalla. Pojat ovat myös haavoittuvia somaattisten sairauksien, mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden suhteen sekä yliedustettuina väkivallan uhreina ja tekijöinä.

Uutena haasteena nousevat sosiaalisen median algoritmit, jotka ohjaavat sisältöjä ja voivat lisätä poliittista sekä sukupuolten välistä polarisaatiota.

– Tasa-arvo kuuluu kaikille. Poikien ja nuorten miesten haasteiden tunnistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat merkittäviä kysymyksiä koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Selvitys tunnistaa poikien heikomman osaamistason, väkivallan kokemukset ja yksinäisyyden. Selvitys nostaa esiin myös sosiaalisen median ja algoritmien vaikutuksen poikien ja nuorten miesten mielenterveyteen, oppimistuloksiin ja asenteisiin. Lapset ja nuoret sukupuolesta riippumatta tarvitsevat turvallisuutta ja kasvurauhaa niin fyysisessä kuin digitaalisissa ympäristöissä. Suomen tulisi muiden maiden lailla säätää rajoituksia lasten ja nuorten sosiaalisen median käytölle, tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo.

Sukupuolten väliset osaamiserot ovat kaventuneet ja pysyneet maltillisina erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä. Poikien keskimääräinen osaamistaso on kuitenkin ollut tyttöjä matalampi, ja kehitys on jatkunut laskevana ilman merkkejä käänteestä parempaan.

Osaamiserot heijastuvat nuorten mahdollisuuksiin jatkokoulutuksessa. Pojat ovat heikommassa asemassa erityisesti koulutusaloilla, joilla on korkeat sisäänpääsyvaatimukset. Sukupuoliryhmien sisäiset erot ovat kuitenkin suurempia kuin sukupuolten väliset erot: valtaosa tytöistä ja pojista sijoittuu samaan keskiryhmään, ja erot korostuvat ennen kaikkea heikoimmin menestyvien ja huippuosaajien joukossa.

Selvityksessä esitetään, että osaamistason nostaminen nimetään koko lapsi- ja nuorisotyön yhteiseksi kansalliseksi tavoitteeksi. Lisäksi ehdotetaan, että lukioon pääsy turvataan tasavertaisesti kaikille oppilaille, joilla on lukio-opiskelun edellytykset, ja että toisen asteen jälkeisten pääsykoeuudistusten sukupuolivaikutukset selvitetään.

Selvitys osoittaa, että poikien ja nuorten miesten mielenterveysongelmia alidiagnosoidaan ja palveluihin hakeutuminen on monille vaikeaa. Oireilu ilmenee usein aggressiona, riskikäyttäytymisenä tai vetäytymisenä eikä vastaa perinteistä masennuksen oirekuvaa.

Selvityksessä korostetaan tarvetta vahvistaa oireilun tunnistamista sekä kehittää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ja jalkautuvia palveluja. Lisäksi suositellaan poika- ja mieserityisten toimintamallien laajentamista sekä järjestöissä hyväksi todettujen käytäntöjen hyödyntämistä julkisessa palvelujärjestelmässä.

Tutkimusten mukaan pojat ovat yliedustettuina sekä väkivallan uhreina että tekijöinä. Hypermaskuliiniset ihanteet, haavoittuvuuden häpeä ja väkivallan ihannointi luovat kulttuurisia rakenteita, jotka ohjaavat poikia pitämään väkivaltaa hyväksyttävänä tapana ratkaista konflikteja tai osoittaa miehuutta.

Selvitys korostaa, että pojat ja nuoret miehet kohtaavat väkivaltaa vertaissuhteissa, perheissä ja laajemmin yhteiskunnassa. Väkivaltaa ylläpitävien rakenteiden purkamisessa keskeistä on tunnistaa mekanismit, kuten poikakoodit ja sosiaalinen toksisuus, joiden kautta poikia sosiaalistetaan väkivaltaisuuteen.

Selvityksessä ehdotetaan, että väkivallan ehkäisy ja väkivaltarikollisuuden vähentäminen nimetään koko lapsi- ja nuorisotyötä koskevaksi kansalliseksi yhteiseksi tavoitteeksi. Tavoitteeseen tulisi sitouttaa koulutuksen järjestäjien ja sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös nuorten kanssa toimivat järjestöt.

Selvityksessä nostetaan esiin sosiaalisen median algoritmit uutena haasteena. Algoritmien ohjaama sisällönvalinta voi lisätä poliittista ja sukupuolten välistä polarisaatiota sekä vahvistaa haitallisia sukupuolirooleja.

Selvityksessä esitetään nuorten mediakasvatuksen kehittämistä sekä tutkimuksen ja seurannan vahvistamista algoritmien sukupuolittuneista vaikutuksista. Lisäksi ehdotetaan parlamentaarisen työryhmän asettamista arvioimaan sosiaalisen median sisältöjen sääntelyn tarvetta.

Selvitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että poikiin ja miehiin kohdistuviin tasa-arvo-ongelmiin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota, erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa linjattiin selvityksen ja suositusten tekemisestä.

Selvityksen Pojat ja nuoret miehet vakavasti ottaen on laatinut Helsingin yliopiston tutkija Harry Lunabba.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)