Vesiliikenteen turvallisuusviranomaiset Traficom, poliisi, Rajavartiolaitos ja Väylävirasto kantavat huolta viime vuosina kasvaneista veneilyturvallisuutta heikentävistä ilmiöistä. Yhä useampi veneilyturvallisuutta heikentävä ilmiö liittyy joko piittaamattomuuteen muita vesilläliikkujia kohtaan tai sitten sääntöjen tietämättömyyteen tai kokemuksen puutteeseen.

Ajatko satama-alueilla ylinopeutta ja aiheutat peräaaltoja? Osaatko väistää väylällä oikein ja välttää törmäykset? Onko paperikartan lukutaito hallussa, jos GNSS-navigointi ei toimi? Tunnetko vesiliikennelain määrittämän veneen päällikön vastuun? Ja miksi korkki kannattaa pitää kiinni vesillä? Ovatko pelisäännöt hallussa ja osaatko toimia, jos jotain yllättävää sattuu. Venemessujen aikaan on hyvä päivittää taidot ja asenne kuntoon.

Viime kesän nousussa olleen ilmiön muodostivat vesijettien ja veneiden ylinopeuden aiheuttamat peräaallot vilkkaasti liikennöidyillä alueilla ja satamissa sekä lintujen pesimäalueilla. Riippumatta rajoituksista tai kielloista veneilijän velvollisuuksia ohjaa aina vesiliikennelaki. Huolimattomuus vesillä voi johtaa korvausvelvollisuuteen ja viime kädessä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Poliisi ja Traficom toivovat vesijetteilijöiltä muut huomioivaa kulttuurinmuutosta kesälle.

Viime kesän selkeitä ilmiöitä viranomaisten silmissä oli myös Suomenlahdella jatkunut GNSS-häirintä. Väylävirasto muistuttaa, että yleistyneestä satelliittinavigoinnista huolimatta veneily perustuu pitkälti aistinvaraiseen navigointiin, jossa fyysisillä merimerkeillä on suuri merkitys. Väyläviraston ylläpitämiä merenkulun turvalaitteita kuten loistoja, viittoja ja poijuja on yli 25 000. Väylävirasto tarkistaa turvalaitteiden kunnon ja sijainnin vuosittain. Varsinkin keväällä väylillä voi olla puutteita, koska talvella jäät rikkovat tai siirtävät monia kelluvia turvalaitteita.

Traficomin keväällä 2024 tekemän kyselyn mukaan 81 prosenttia kertoi käyttävänsä pelastusliivejä aina tai usein. Vesillä nähty kertoo muuta. Pelastusliivit jäävät usein pukematta. Yli puolessa vesikulkuneuvoihin liittyvistä hukkumisista alkoholi on mukana.

– Nykyinen laki sallii veneilyn lähes promillen humalassa. Kesällä 2025 käytiin julkisuudessa keskustelua promillerajan laskemisesta. Lainsäädännöstä huolimatta turvallisuus paranee huomattavasti sillä, että pidetään korkki kiinni vesillä liikuttaessa, korostaa Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka tiedotteessa.

Traficom muistuttaa myös, että Meri-VHF on tärkeä turvallisuusväline vesillä. Merialueilla matkapuhelinverkko ei välttämättä kuulu kaikkialla, jolloin meri-VHF-radio varmistaa yhteyden hätätilanteissa. VHF-kanava 16 on kansainvälinen hätä-, turvallisuus- ja kutsukanava ja sitä kuuntelevat yhtä aikaa meripelastus, rannikkoradioasemat sekä muut alueella liikkuvat alukset. VHF:n käyttö vaatii voimassa olevan radioluvan ja käyttäjältä VHF-pätevyyden.

Kun merellä tapahtuu, Rajavartiolaitos on lähes aina paikalla. Ja kun merellä tapahtuu jotain suurempaa, Rajavartiolaitos on tällöin varmuudella mukana. Rajavartiolaitos onkin viranomainen, jolla on kyky toimia, liikkua ja vaikuttaa kaikilla merialueillamme vuorokauden jokaisena hetkenä, niin kesällä kuin talvella.

– Meripelastustehtävät jaetaan kansainvälisen määritelmän mukaisesti epävarmuus-, hälytys- ja hätätilanteisiin. Meripelastukseen kuuluu ihmisten pelastamisen lisäksi MAYDAY-hätäliikenteen johtaminen ja pelastettaville annettava ensiapu. Sen sijaan omaisuuden pelastaminen ei ole viranomaisten lakisääteisesti johtamaa meripelastusta, vaan näistä aiheutuvista kustannuksista vastaa aluksen omistaja, sanoo Suomenlahden merivartioston pelastustoimen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti.

Varmista, että tunnet veneesi ja että veneesi on ehjä ja turvallinen. Tarkista myös varusteiden kunto ja että kaikki tarvittava on mukana. Tarkista veneilyolosuhteet ennen vesille lähtöä.

Jos veneily vaatii reittisuunnittelua, ota mukaan myös ajantasaiset merikartat. Kerro läheisillesi suunniteltu reitti.

Varmista polttoaineen riittävyys, varaa reservi. Ota väistämissäännöt haltuun. Tutustu vesiliikennelakiin ja veneen päällikön vastuisiin.

Lähde vesille ainoastaan selvin päin. Pue pelastusliivit tai muut kelluntapukineet ennen lähtöä tai pidä ne helposti saatavilla.

Varmista ennen vesille lähtöä, että aluksen radiolupa on kunnossa ja että käyttäjällä on vaadittu VHF-pätevyys. Tallenna puhelimeesi meripelastuksen hätänumero: 0294 1000. Sisävesillä hätäilmoitus tehdään numeroon 112. Voit ladata puhelimeesi myös 112-sovelluksen, josta soittamalla välittyy paikkatietosi automaattisesti meripelastuksen johtokeskukseen/hätäkeskukseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)