Suuri osa rivitaloasujista ei tiedä, missä kunnossa oman asuinrakennuksen palo-osastointi on, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Vain 14 prosenttia kyselyyn vastanneista rivitaloasujista kertoo, että heidän kotirakennuksensa palo-osastointi on tarkistettu viime vuosina tai tarkistus on suunnitteilla. 37 prosenttia ei katso tarkistuksen olevan tarpeen. 20 prosenttia ei tiedä, mikä palo-osastointi on. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Palo-osastointi tarkoittaa käytännössä tulipalon leviämisen estämistä esimerkiksi huoneistosta toiseen tai yleisistä tiloista asuintiloihin. LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Antti Määttäsen mukaan rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin puutteet ovat Suomessa vaarallisen yleisiä. Usein kyse on jo suunnittelu- tai rakennusvaiheen virheistä.

– Huoneistokohtainen palo-osastointi on pitänyt ulottaa rivitalojen ullakolle ja yläpohjaan vuodesta 1990 lähtien, mutta silti monissa uusissakin asunnoissa on vaarallisia puutteita. Kun yhden asukkaan liedellä paistuva ruoka roihahtaa ja sytyttää tulipalon, jo tulitikkuaskin kokoinen aukko palo-osastoinnissa riittää tulen leviämiseen savun ja palokaasujen mukana yläpohjan kautta palo-osastosta toiseen ennen kuin pelastuslaitos ehtii paikalle. Jokaisen rivitaloasujan kannattaa selvittää taloyhtiöltään, onko oman asuinrakennuksen osastointia tarkistettu.

Rivitalojen palo-osastointien puutteita selvitettiin viime vuonna Suomen Palopäällystöliiton koordinoimassa hankkeessa. Tulokset osoittivat, että puutteet ovat yleisiä ja johtuvat useimmiten siitä, että palo-osastoivien rakennusosien liitokset ovat epätiiviitä. Toinen vaaran paikka ovat räystäät ja katokset, joiden kautta tulipalo pääsee leviämään koko rakennuksen ympäri, sanoo Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen.

– Pelastustoimen tilastojen mukaan rakennuksen ulkopuolelta syttyneissä rivitalopaloissa palo-osastointi pettää jopa viidenneksessä. Pahimmillaan palo-osastoinnin puutteet tarkoittavat sitä, että koko talo palaa maan tasalle. Isossa rivitalossa on aina kyse useamman perheen kodin tuhoutumisesta, ja siihen sisältyy aina riski myös vakaville henkilövahingoille.

Asunto-osakeyhtiössä perustajaosakas eli käytännössä rakennuttaja on vastuussa rakennuksen virheistä kymmenen vuoden ajan. Myös palo-osastoinnin vikojen korjaus voi mennä rakennuttajan piikkiin, jos rakentamisesta on kulunut alle kymmenen vuotta, LähiTapiolan Määttänen sanoo.

– Taloyhtiö voi siis säästyä suurilta kustannuksilta, jos palo-osastoinnin tarkistus tehdään ajoissa. Vanhoissa rivitaloissa, joissa yläpohjan palo-osastointia ei ole lainkaan, sen rakentaminen on helpointa vesikattoremontin yhteydessä.

Kerrostaloissa palo-osastointien puutteita on Määttäsen mukaan vähemmän kuin rivitaloissa. Kerrostaloissa asunnot eivät jaa samaa yläpohjaa siten kuin rivitaloissa.

Arjen katsaus -kyselyyn vastanneista kerrostaloasujista 27 prosenttia kertoi, ettei tiedä, mikä on palo-osastointi. Kerrostaloissa jokainen asunto on oma palo-osastonsa. Se on tärkeää ymmärtää, jotta osaa toimia oikein palon sattuessa, Timonen sanoo.

– Jos palo ei ole syttynyt omassa asunnossa, kerrostalossa turvallisinta on usein pysyä siellä ja sulkea ovet ja ikkunat. Savuiseen porraskäytävään ei missään nimessä saa lähteä, sillä jo muutama hengenveto savukaasuja voi viedä hengen. Jos taas palo syttyy omassa asunnossa, sieltä on poistuttava nopeasti ja suljettava ovi mennessään. Avoimet ovet ja ikkunat ovat usein merkittävä syy palon ja savujen nopeaan leviämiseen.

Kyselyyn vastasi 1 024 henkilöä 20.–27. helmikuuta. Palo-osastointia koskevaan kysymykseen vastasivat ne 587 vastaajaa, jotka asuivat kerros-, rivi- tai paritalossa. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)