EU:n alueiden komitea hyväksyi 171. täysistunnossaan 6.–7. toukokuuta lausuntoja komission lakiesityksiin, joilla on vaikutuksia kuntatasolla. Vihreiden ja edistyksellisten ryhmän turkulainen puheenjohtaja Niina Ratilainen korosti debatissa raideyhteyksien tarvetta Verkkojen Eurooppa -asetuksen käsittelyssä. Keskustelussa Euroopan komission koheesioasioista ja uudistuksista vastaavan varapuheenjohtaja Raffaele Fitton kanssa Ratilainen haastoi komissiota alueiden päätösvallan kaventamisesta EU:n rahanjakosuunnitelmassa.

EU:n ehdotus Varsinais-Suomelle merkittävän liikenne-, energia- ja digitaali-infrastruktuurin budjetiksi 2028–34 on nousemassa merkittävästi noin 81,4 miljardiin euroon. Keskiössä ovat sotilaallinen liikkuvuus energiasiirtymä sekä TEN-T-verkko, jonka osa Helsinki–Turku-yhteys ja länsiratahanke ovat.

Ratilainen muistutti, että rajat ylittävien yhteyksien suurimmat vaikutukset liittyvät ennen kaikkea talouteen ja työmarkkinoihin, eli Euroopan kipeästi kaipaaman kilpailukyvyn vahvistamiseen. EU:n liikenne- ja energiaverkkohankkeissa tulee ryhmän mukaan priorisoida uusiutuvia energiajärjestelmiä sekä hajautettua energiantuotantoa.

– Verkkojen Euroopan pitää panna toimeen EU:n ilmastotavoitteita. Rahoituksella tulee edistää voimakkaasti kestäviä liikkumismuotoja, kuten raidehankkeita, Ratilainen kertoi tiedotteen mukaan.

Ratilainen varoitti komissaari Fittoa koheesiopolitiikan alkuperäisten tavoitteiden horjumisesta. Hän muistutti koheesiopolitiikkaa tarvittavan jatkossakin alueilta nouseviin moninaisiin investointitarpeisiin.

– Koheesiopolitiikka luotiin eriarvoisuuden vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei yksikään alue putoa kyydistä ja eriydy kehityksestä. Olemme huolissamme, että väliarvion jälkeen koheesiovaroja on alettu ohjata merkittävästi puolustus- ja turvallisuusalan menoihin. Tämä merkitsee huomattavaa poikkeamista koheesiorahastojen alkuperäisestä tarkoituksesta. On varottava, ettei koheesiopolitiikasta tule lyhytaikaista kriisinhallintavälinettä, Ratilainen totesi.

National and Regional Partnership Plan on Euroopan komission ehdottama uusi, keskitetty rahoitusmalli vuosien 2028–2034 EU-rahoitukselle. Tämän kansallisen rahaston tavoitteena on koota nykyiset koheesiopolitiikan rahastot ja ohjelmat yhteen.

EU:n alueiden komitea on vastustanut ehdotusta, sillä se siirtäisi päätösvaltaa koheesiovarojen käytöstä kaupungeilta ja alueilta jäsenvaltioille

Vihreät lisäisivät alueiden ja kaupunkien sitovaa osallistamista.

– Alueiden tarpeisiin ja moninaisuuteen perustuvan suunnittelun takaamiseksi asetukseen tarvitaan sitovia nurkkapultteja. Jos alueiden ja kaupunkien kumppanuus ei toteudu, tulisi komissiolla olla mahdollisuus hylätä jäsenmaan tekemä kumppanuusohjelma, Ratilainen ehdotti.

Euroopan parlamentti on tunnistanut uhan päätöksenteon keskittymisestä ja aluelähtöisten investointien heikentymisestä. Seuraukset tuntuisivat Ratilaisen mukaan suoraan siinä, mitä EU:n tavoitteissa saadaan aikaan kaupunkitasolla.

– Kansallisten alueellisten ohjelmien ja kilpailukykyrahaston 43 prosentin tavoite ilmasto- ja ympäristömenoille esimerkki tavoitteista, joita on täysin mahdotonta saavuttaa ilman alueiden vahvaa mukanaoloa, Ratilainen huomautti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)