Eri alustoilla käytävässä raitiotiekeskustelussa eräs usein toistuvista ilmiöistä on se, että tamperelaiseksi tai tamperelaisen tuntevaksi henkilöksi itsensä esittelevä varoittelee siitä, että Turun ei kannattaisi tehdä rakentamisen suhteen samaa virhettä kuin Tampereella, jossa on raitiotie. Vaikka on totta, että yksittäisiä raitiotievastaisia tamperelaisia on todellakin olemassa, he ovat kuitenkin pikkiriikkinen vähemmistö.

Kun tarkastellaan Tampereen raitiotiestä tehtyjä tyytyväisyyskyselyjä, nykytilanne ja tähänastinen kehitys ovat ylivoimaisen myönteisiä. Kyselytutkimukset on tehty kaikille tamperelaisille, ei siis ainoastaan raitiotien käyttäjille, ja otokset on kiintiöity asuinpaikan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, joten tiedot edustavat Tampereen väestöä kattavasti.

Vuoden 2025 lokakuussa julkaistussa viimeisimmässä kyselyssä 91 prosenttia kaikista vastaajista sanoi suhtautuvansa raitiotiehen myönteisesti (71 % erittäin myönteisesti ja 20 % jonkin verran myönteisesti), kun taas jonkin verran kielteisesti tai erittäin kielteisesti suhtautuvia oli yhteensä ainoastaan neljä prosenttia. Tämä hyväksyntä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös raitiotien suoran vaikutusalueen ulkopuolella asuvat suhtautuvat siihen myönteisesti, ja aineiston mukaan raitiovaunussa on matkustanut 93 prosenttia kaupunkilaisista.

Kuluttajatutkimuksia on tehty pitkään. Jo kauan ennen liikennöinnin aloittamista toteutettiin ensimmäinen kysely vuoden 2019 huhtikuussa, jolloin myönteisesti suhtautuneita oli 62 prosenttia vastanneista (34 % erittäin myönteisesti ja 28 prosenttia jonkin verran myönteisesti suhtautuneita). Tällöin myös kielteisesti raitiotiehen suhtautuvien asukkaiden määrä oli edelleen huomattava, kun erittäin kielteisesti raitiotiehen suhtautui kahdeksan prosenttia ja jonkin verran kielteisesti 14 prosenttia vastaajista.

Liikennöinti aloitettiin vuoden 2021 kesällä, ja sen jälkeen tehdyissä kyselyissä (vuosien 2021–2025 lokakuussa) tyytyväisyys on noussut nopeasti, minkä lisäksi neutraalisti tai kielteisesti suhtautuvien määrä on romahtanut. Huomionarvoista kyselytulosten kehityksessä on siis se, että myönteisyys raitiotietä kohtaan on räjähtänyt ensimmäisen linjan avaamisen jälkeen asukkaiden saadessa kokea, miten moderni ja esteetön raitiotiejärjestelmä todella toimii.

Lukuisten eurooppalaisten kaupunkien onnistuneiden raitiotiejärjestelmien esimerkki ei sinänsä sido muita kaupunkeja tekemään mitään, mutta mielestäni muiden kaupunkien muodostaman yleisen säännön vahvistavat myönteiset kokemukset Tampereelta olisi otettava huomioon. Kaupungissa esitettiin aikoinaan Turun nykykeskustelun tapaan väitteitä esimerkiksi raitiotien soveltumattomuudesta ja käyttämättömyydestä sekä kaupunkikuvan pilaantumisesta, mutta todellisuus on se, että ihmiset tykästyvät toimivaan joukkoliikenteeseen ajan mittaan riippumatta kotipaikkakunnastaan.

Atte-Ville Makkonen (vas.)