Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.

Oulun yliopiston johtama laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että varhaisella vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys lapsen kehitykselle.

Ennenaikaisesti eli ennen 37. raskausviikkoa syntyneillä lapsilla on suurempi riski tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmiin verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin. Riski kasvaa, mitä varhaisemmilla raskausviikoilla lapsi syntyy.

Vaikeudet voivat näkyä tarkkaavuudessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tunteiden säätelyssä, ja ne jatkuvat usein pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Tutkimuksen mukaan äidin sensitiivinen vuorovaikutus eli kyky vastata lapsen viesteihin lämpimästi ja tarkoituksenmukaisesti tukee lapsen kehitystä. Tämä on yhteydessä lapsen vähäisempiin tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmiin myöhemmällä iällä riippumatta siitä, kuinka ennenaikaisesti lapsi on syntynyt.

– Tutkimus tuo tärkeää uutta tietoa osoittamalla, että varhainen vuorovaikutus on merkittävä tekijä ennenaikaisuuden aiheuttamien riskien lieventämisessä. Samaan aikaan tiedetään, että sensitiivisyys on taito, jota vanhempi voi harjoitella ja siten vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen, yliopistonlehtori Elina Jokiranta-Olkoniemi kertoo tiedotteessa.

– Tulos korostaa ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä lapsen psyykkisen kehityksen tukemisessa. Suomessa on ensiluokkaisen keskoshoidon lisäksi maailmanlaajuisesti tarkasteltuna poikkeuksellinen neuvolajärjestelmä, joka tavoittaa käytännössä kaikki lapsiperheet ja josta tukea sensitiiviseen vuorovaikutukseen voisi järjestelmällisesti tarjota.

Ennenaikainen syntymä lisää tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien riskiä. Äidin korkea sensitiivisyys voi vähentää näitä ongelmia. Sensitiivinen vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä hyödyttää sekä ennenaikaisesti että täysiaikaisina syntyneitä lapsia. Tulokset olivat yhdenmukaisia kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa.

Tutkimus pohjautuu laajaan aineistoon: mukana oli 2 469 äiti–lapsiparia seitsemästä pitkittäisestä syntymäkohortista Saksasta, Alankomaista, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Israelista. Lapset olivat syntyneet vuosina 1980–2014.

Sama tulos havaittiin myös 1062 äiti–lapsiparin alaryhmässä, jota seurattiin lasten nuoruusikään asti.

Tulokset tarjoavat konkreettista näyttöä siitä, että vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus on keskeinen tekijä lapsen kehityksessä ja että sensitiivistä vanhemmuutta kannattaa tukea järjestelmällisesti jo varhaisessa vaiheessa ja erityisesti ennenaikaisen syntymän jälkeen.

– Tutkimus vahvistaa ymmärrystämme siitä, että varhaislapsuuden ympäristötekijät voivat vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kehitykseen, kun lähtökohdat ovat haavoittuvat. Äidin sensitiivisyyttä vahvistavia tukimuotoja tulisi tutkia entisestään ja ottaa käyttöön, sillä ne voivat auttaa vähentämään ennenaikaisina syntyneiden lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia, professori Julia Jäkel sanoo.

Hän on toiminut professorina Oulun yliopistossa ja työskentelee nykyisin Duisburg-Essenin yliopistossa ja Essenin yliopistosairaalassa Saksassa.

Tutkimuksen perusteella sensitiivistä vuorovaikutusta vahvistavia toimia voidaan hyödyntää vanhemmuuden tuen kehittämisessä, vastasyntyneiden ja lasten terveydenhuollossa, varhaisen tuen palveluissa sekä koulujen ja mielenterveyspalveluiden työssä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)