Suomi sai viime vuonna enemmän tuloja EU:lta kuin toissa vuonna, mutta samaan aikaan myös Suomen EU-maksut kasvoivat. Suomen nettomaksu asukasta kohden kasvoi 15 eurolla.

Euroopan komissio on julkaissut tietoja unionin ja jäsenvaltioiden välisistä rahavirroista viime vuodelta.

Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 71 miljoonalla eurolla 1 702 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 679 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,27 prosenttia (1,33 prosenttia toissa vuonna).

Suomen saamat tulot EU:n budjetista muodostuivat pääosin maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (842 miljoonaa euroa eli 49 prosenttia Suomen saamista tuloista), EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (217 miljoonaa euroa eli 13 prosenttia), Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista (114 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia) ja Euroopan sosiaalirahastosta jaettavista tuista (89 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia).

Suomen maksut kansallisesta budjetista EU:lle kasvoivat 197 miljoonalla eurolla 2 220 miljoonaan euroon. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,68 prosenttia (2 023 miljoonaa euroa ja 1,67 prosenttia toissa vuonna).

Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 390 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 600 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 87 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksoi 142 miljoonaa euroa siksi, että joillekin jäsenvaltioille on myönnetty maksukorjauksia.

Viime vuonna Suomi keräsi 189 miljoonaa euroa tulleja, joista 142 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 47 miljoonaa euroa jäi valtion budjettiin kantopalkkiotuloina.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 394 miljoonaa euroa. Nettomaksu kasvoi hieman toissa vuodesta, jolloin se oli 309 miljoonaa euroa.

Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Luvut eivät kuitenkaan kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

Asukasta kohden laskettuna Suomen nettomaksu nousi 55 eurosta 70 euroon. Bruttokansantuloon suhteutettuna nettomaksu nousi toissa vuoden 0,11 prosentin tasolta 0,14 prosentin tasolle.

Komissio ei enää julkaise lukuja jäsenvaltioiden nettomaksuasemasta, mutta valtiovarainministeriö on laskenut vuotuiset nettomaksut komission laskentatavalla.

Vuotuinen nettomaksulaskelma on niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteen laskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista budjeteista tulevat maksuosuudet (ei esimerkiksi tullituloja, jotka tilitetään suoraan unionille).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien viimeisten maksatusten ajoittuminen eri vuosille sekä nykykauden ohjelmien käynnistyminen eri tahtiin jäsenmaiden välillä. Viime vuosi oli unionin seitsenvuotisen rahoituskehyskauden (2021–27) viides.

Nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n budjetin tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Näiden tulojen määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden varallisuuseroja, vaikka niissä voi olla vaihtelua vuositasolla. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Alankomaat (0,28 prosenttia) ja Ruotsi (0,21 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys oli: Alankomaat (179 euroa asukasta kohden), Saksa (178 euroa) ja Ruotsi (121 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Latvia (2,70 prosenttia), Liettua (1,74 prosenttia) ja Romania (1,61 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys oli seuraava: Luxemburg (801 euroa asukasta kohden), Latvia (619 euroa) ja Liettua (495 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)