Turun kaupunginvaltuusto päättää maanantaina 17. huhtikuuta mittavasta Turun Ratapiha -hankkeesta. Asiaa käsitellään kahdessa päätösesityksessä. Valtuustossa on tarkoitus tehdä periaatepäätös kaupungin osakkuuden ehdoista areenayhtiössä ja hyväksyä alueen asemakaava.

Rahoitukseen liittyen valtuusto käsittelee 42 miljoonan euron oman pääoman ehtoista rahoitusta ratapihalle suunniteltuun Areenan kiinteistöyhtiöön. Valtuusto päättää myös ratapihan asemakaavaesityksestä. Sen pohjana on PES-Arkkitehtien Luoto-niminen ehdotus, joka voitti vuonna 2018 järjestetyn arkkitehtikilpailun.

Molemmat päätökset merkittäviä ratapihan alueen kehittämisen kannalta.

– Ratapiha on suurhanke, jossa koko aiemmin ainoastaan rautatielle ja varikolle varattu alue syntyy täysin uudestaan. Turku saa uuden matkailuvalttina ja hyvin kiinnostava ja helposti saavutettavan elämysten alueen Turun keskustaan, sanoo Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen.

Turun kaupunginhallitus käsitteli molempia esityksiä tiistaina 11. huhtikuuta ja päätti äänestysten jälkeen esittää sekä lisärahoitusta ja asemakaavan hyväksymistä Turun kaupunginvaltuustolle.

Vuonna 2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti (15.6.2020) periaatepäätöksestä osallistumisesta areenayhtiön rahoitukseen 30 miljoonan euron sijoituksella.

Suurhankkeen taustalla on yksityisomisteinen ja -rahoitteinen Turun Ratapihan Kehitys Oy (TRK). Sen kustannuslaskelmien mukaan yksin Areenan kokonaishinta nousee sataan miljoonaan euroon aiemmin arvioidusta 66 miljoonasta eurosta.

Hinnannousun taustalla on maailmanlaajuinen rakennuskustannusten ja korkojen nousu.

Ratapihalle syntyvä kokonaisuus on yksi Turun lähiajan suurimmista hankkeista. Alueelle tulee 10 000 katsojan jääkiekkoareena, joka toimii myös 8 900 katsojan konserttipaikkana. Areena vuokrattaisiin 20 vuodeksi Turku Livelle, jonka omistaa TPS:n jääkiekkoyhtiö HC TPS Turku Oy.

Ratapihalle suunnitellaan Areenan lisäksi myös runsaasti muuta toimintaa. Suunnitelmissa on ympärivuotinen perhematkailukeskus Genesis sekä yritystoimintaa kuten hotelli, toimistotiloja, ruokakauppa, lääkäriasema, päiväkoti, ravintola ja liikuntatiloja. Hotelliin sijoittuisi 270 huonetta, toimistoihin 1 500 työpistettä.

Asuntoja alueelle tulisi tuhat noin 1 400 turkulaisen tarpeisiin. Talot sijoitettaisiin kahteen ryppääseen. Köydenpunojankadun varteen tulisi viisi 12–15-kerroksista taloa ja Resiinaraitin varrelle seitsemän 8–20-kerroksista taloa. Alueella on myös kuusi suojeltavaa rakennusta. Luvassa on myös erilaisia aukioita.

TRK maksaa koko alueen infrastruktuurin kustannukset. Alueelle suunnitellaan muassa Ratapihan ylittävä jalankulkusiltaa, Köydenpunojankadun liittymämuutoksia, Logomon katujärjestelyjä sekä jalankulku- ja pyöräilyväyliä.

Ratapiha-hankkeen rakentamisaikainen työllisyysvaikutus olisi 3 000–4 000 henkilötyövuotta. Alueen kehittyminen erilaisine tapahtumineen toisivat lisää tuloja Turun kaupungin lisäksi koko alueelle.

– Ratapihan Areena uskoo Turkuun ja me uskomme siihen. Se tuo mukanaan valtavasti voimaa ja monenlaista hyötyä kaupunkiin ja aktivoi laajemmalti koko Turun aluetta, sanoo Heikkinen.

Kaupunginvaltuustolle tehdyn esityksen mukaan Turun kaupunki voi sijoittaa yhtiöön 42 miljoonaa euroa omaa pääomaa ja että Turku myöntäisi lisäksi areenayhtiölle enintään kahdeksan miljoonan euron juniorilainan.

Turku olisi 42 miljoonan euron panoksensa jälkeenkin Areenan vähemmistöosakas. Omistuksen ylärajaksi tulisi 49,9 prosenttia. Pääosakkaat tulevat yksityiseltä puolelta.

Ratapihahanke on muuttunut matkan varrella niin, että siihen ei enää kytketä Turkuhallin tulevaisuutta. Valtuustolle esitetään, että Artukaisissa sijaitsevan Turkuhallin tulevaisuus erotetaan Ratapiha-hankkeesta

Turun kaupunginvaltuustolle ehdotetaan, että Turku käynnistää erillisen Artukaisten kehityshankkeen, jossa koko Artukaisten aluetta kehitetään monipuoliseen käyttöön kuten liikuntaan, asumiseen ja työpaikka-alueeksi hyödyntäen sen hyvää logistista asemaa. Turkuhallin jatkokäyttö ratkaistaan osana kehittämishanketta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)