Yli 55-vuotiaat arvioivat työnsä innostavuuden, työstä palautumisensa ja työkykynsä paremmaksi kuin alle 35-vuotiaat. Elon yli 7 000 vastaajan kyselyaineistossa konkarit arvioivat myös työn ja muun elämän tasapainon nuoria paremmaksi.

Työuran loppupäästä puhutaan usein työelämän ongelmavaiheena. Elon aineisto piirtää toisenlaisen kuvan. Kokeneiden työntekijöiden arviot omasta työhyvinvoinnistaan ovat nuoria myönteisempiä. Havainto toistuu työn innostavuudessa, työstä palautumisessa, työn ja muun elämän tasapainossa sekä koetussa työkyvyssä.

Selvin ero näkyy työn ja muun elämän tasapainossa, jossa yli 55-vuotiaiden keskiarvo oli 4,02 ja alle 35-vuotiaiden 3,75. Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki toivoo, että tulokset luetaan huolella niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

– Jos haluamme pidentää työuria, katse kannattaa kääntää siihen, mikä tukee työintoa läpi työuran. Se, että yli 55-vuotiaat arvioivat työkykynsä, työintonsa ja ylipäätään tasapainon työelämässä nuorempia paremmaksi lähettää selkeän viestin: Tämä ei ole mikään yhtenäinen joukko, joka olisi työelämässä jäähdyttelemässä, vaan päinvastoin yli viisikymppiset työntekijät näyttävät olevan työelämän parhaassa iskussa, Korhonen-Yrjänheikki toteaa tiedotteessa.

Työuran aikana kertyy osaamisen lisäksi harkintakykyä, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja kokemusta muutoksista. Nämä vahvuudet voivat tukea työmotivaatiota ja auttaa suuntaamaan energiaa olennaiseen.

Korhonen-Yrjänheikin mukaan tulokset antavat aiheen tarkastella kokeneita työntekijöitä nykyistä vahvemmin työelämän voimavarana.

– Kokemus ei tarkoita vain tietoa ja osaamista. Se tarkoittaa myös harkintakykyä. Moni kokenut työntekijä on nähnyt uransa aikana muutoksia, taloussuhdanteita, organisaatiouudistuksia ja kriisejä. Tämä näkökulma voi auttaa erottamaan aidosti merkittävät muutokset ohimenevistä ilmiöistä, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Työelämässä keskustellaan paljon uusista teknologioista ja tekoäly tulee nyt rytinällä työpaikkojen arkeen. Korhonen-Yrjänheikin mukaan huomio kiinnittyy helposti siihen, kuka omaksuu uudet työkalut nopeimmin. Tekoälystä hyödyn saaminen edellyttää kuitenkin lisäksi paljon muutakin kuin teknistä näppäryyttä.

– Generatiivisen tekoälyn hyödyt näyttävät korostuvan seniorityöntekijöillä, joilla on kykyä yhdistää tekoälyn kyvykkyydet itselle kertyneeseen kokemuksiin ja osaamiseen, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Tekoäly ei korvaa kokemuksen, yhteisöön kuulumisen, palautteen ja rinnalla kulkemisen merkitystä. Kokemusperäisen hiljaisen tiedon merkitys työelämässä tulee entisestään kasvamaan arvioi Korhonen-Yrjänheikki.

– Fiksu työnantaja ymmärtää juuri nyt, mikä merkitys mentoroinnilla ja yhdessä oppimisella on työelämässä. Nuoret tarvitsevat työssään ohjausta asiantuntijana kasvamiseen. Konkarit vastaavasti hyötyvät nuorten innokkuudesta ja ennakkoluulottomuudesta mm. tekoälyn edessä. Voittajia tässä ajassa ovat monimuotoiset työyhteisöt, joissa on eri-ikäisiä ja muutenkin taustaltaan erilaisia osaajia. Kun tähän lisätään vahva sosiaalinen pääoma, on työpaikalla parhaat välineet tekoälystä saatavan tuottavuushyödyn lunastamiseen, Korhonen-Yrjänheikki kiteyttää.

Analyysi perustuu Elon asiakaskyselyiden vastauksiin vuosilta 2023–26. Mukana ovat noin 7 000 työntekijän kyselyvastaukset. Vastaajamäärä vaihtelee hieman tarkasteltavan kysymyksen mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)