Valkohäntäpeurakannan lasku jatkuu

Uuden (HTA-malli) ja vanhan mallin perusteella arvioitu valkohäntäpeuran talvikannan koko ja saalis. Arvioiden ympärille on kuvattu 95 % todennäköisyysväli. Uusi malli asettaa aineiston alueelliselle tarkkuudelle vanhaa mallia suurempia vaatimuksia, minkä vuoksi sen avulla voitiin mallintaa kannan kehitystä vain viimeisen kahdeksan vuoden ajalta. Uuden (HTA-malli) ja vanhan mallin perusteella arvioitu valkohäntäpeuran talvikannan koko ja saalis. Arvioiden ympärille on kuvattu 95 % todennäköisyysväli. Uusi malli asettaa aineiston alueelliselle tarkkuudelle vanhaa mallia suurempia vaatimuksia, minkä vuoksi sen avulla voitiin mallintaa kannan kehitystä vain viimeisen kahdeksan vuoden ajalta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa oli talvella 2023–24 noin 117 000 valkohäntäpeuraa. Arvion 95 prosentin todennäköisyysväli on 110 000–124 000 yksilöä.

− Valkohäntäpeurakanta on pienentynyt kolmen vuoden takaisesta 150 000 yksilön huippulukemasta. Kannan pieneneminen on metsästäjien pitkäjänteisen työn tulosta ja riistahallinnon tavoitteiden suuntaista, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta tiedotteessa.

Valkohäntäpeurakannan väheneminen näkyy saalismäärien pienenemisenä ja peurakolareiden vähenemisenä. Kannan pienenemisen keskeisenä syynä on tehostettu metsästys, mutta myös peura-alueen runsastuneilla susi- ja ilveskannoilla voi olla vaikutusta. Tähän saadaan lisävalaistusta keväällä alkaneesta tutkimuksesta, jossa selvitetään petojen vaikutuksia pieniin hirvieläimiin.

Valkohäntäpeurakanta keskittyy Lounais-Suomeen. Uuden mallin tuottaman arvion perusteella kanta pieneni 11 prosenttia viimevuotisesta, ja laskua oli erityisesti tiheimmän kannan alueella Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla. Kannan koko pieneni tai pysyi liki ennallaan lähes kaikilla hirvitalousalueilla.

Muutokset valkohäntäpeurakannan levinneisyysalueessa ovat hitaita ja peräkkäisten vuosien välisissä eroissa satunnaisvaihtelun merkitys voi olla suuri. Nyt kannan pohjoisraja kulkee Raahen seudulta Oulujärven eteläpuolelle ja Pielisen ympäristöön. Valkohäntäpeuroja voi esiintyä myös tämän alueen ulkopuolella, mutta metsästyksen puuttuessa niistä ei kerry kannanarvioinnin edellyttämiä tietoja.

Uudella mallilla valkohäntäpeurakannan kehitykseen vaikuttavaa alueellista tietoa saadaan hyödynnettyä aiempaa paremmin. Tämä auttaa kohdentamaan metsästystä alueille, joiden peurakannan kokoa on aiemmin aliarvioitu.

Syksyllä alkavan metsästyskauden alun kannan kooksi arvioitiin 154 000 yksilöä (95 prosenttia todennäköisyysväli 132 000–171 000 yksilöä). Kannan koon pienentäminen nykyisestä edellyttäisi vähintään 40 000 yksilön saalista. Arvio perustuu nykyisen kannan koon ja rakenteen tunnuslukuihin.

Suomen valkohäntäpeurakannan koko on arvioitu vuodesta 2016 alkaen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Malli ottaa huomioon vuotuisen metsästyssaaliin, metsästäjien paikalliset kannan koon arviot, vasatuoton, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttaman poistuman.

Luke arvioi valkohäntäpeuran talvikannan koon vuosittain. Riistahallinto käyttää kanta-arviotietoja muun muassa päättäessään valkohäntäpeuran metsästyslupamääristä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Valkohäntäpeuran uuden mallin mukainen talvikannan (A) tiheys, (B) tiheyden muutos edeltävään vuoteen verrattuna. Kanta-arvion pohjois- ja itäreunan hirvitalousalueet (RP-PO 1, KS-PS, PS 3, ES 1 ja ES-KAS) on yhdistetty, jotta arvion perustana olisi riittävästi saalis- ja havaintotietoja. Valkohäntäpeuran uuden mallin mukainen talvikannan (A) tiheys, (B) tiheyden muutos edeltävään vuoteen verrattuna. Kanta-arvion pohjois- ja itäreunan hirvitalousalueet (RP-PO 1, KS-PS, PS 3, ES 1 ja ES-KAS) on yhdistetty, jotta arvion perustana olisi riittävästi saalis- ja havaintotietoja.

Lähisuhdeväkivalta lisääntyy ja yksinäisyys korostuu jouluna

Joulun aika on monessa perheessä turvattomuuden aikaa, kun kotona olo ja päihteiden käyttö lisääntyy. Kaikilla on oikeus turvalliseen jouluun ja mahdolliseen väkivallan uhkaan kannattaa mahdollisuuksien mukaan varautua jo etukäteen.

Joulupukinkin pitää maksaa veroja

Jouluaaton tärkeimmän vieraan verokysymyksiin voi törmätä joko tilatessaan pukin kotiinsa tai toimiessaan itse pukkina. Joulupukin saama rahallinen korvaus on Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntijan Tomi Viitalan mukaan veronalaista ansiotuloa. Koska joulu on vain kerran vuodessa, toiminnasta saadut tienestit tulevat yleensä pukin muiden veronalaisten ansiotulojen päälle.

Näin huomioit pitkät pyhät joulun jätteiden kierrätyksessä

Joulun aikaan syntyy usein erilaisia jätteitä kuin tavallisessa arjessa. Erityisesti joululahjapaperit ja muut pakkausmateriaalit kasvattavat tyypillisesti jouluna jätemäärää. Tänä vuonna pitkät pyhät voivat aiheuttaa muutoksia jäteastioiden tyhjennyksiin, mikä voi lisätä kierrätyspisteen kuormitusta entisestään.

Muodostelmaluistelijoiden Loppi-Ice-kilpailu jälleen Turkuhallissa

Loppi-Ive tuo Turkuhalliin tuhatkunta muodostelmaluistelijaa. Kuva on vuodelta 2024.

Perinteinen Loppi-Ice-muodostelmaluistelukilpailu luistellaan 11. tammikuuta kello10–18 Gatorade Centerissä jo kymmenennen kerran.

Kyberrikolliset eivät pidä lomaa

Vaikka joulu on rauhoittumisen aikaa, kyberrikolliset eivät lepää. Keskuskauppakamarin tietohallintojohtaja Olli-Pekka Roiha muistuttaa, että tietoturva-asiat kannattaa hoitaa kuntoon jo ennen pyhiä, jotta vältyt ikäviltä yllätyksiltä lomalla.

Piparkakkujen pitkä matka suomalaisiin joulupöytiin

Tähti on uskon symboli.

Piparkakut ovat suomalaisen joulun tunnistettavimpia herkkuja. Niiden historia ulottuu keskiajan Eurooppaan, jolloin kaukaisista maista tuodut mausteet olivat harvinaista ylellisyyttä. Inkivääriä, kanelia, neilikkaa ja pippuria pidettiin paitsi arvokkaina myös terveyttä edistävinä. Varhaisimmat piparkakut valmistettiin hunajasta ja mausteista, ja niitä käytettiin jopa lääkkeenomaisesti. Tästä syystä piparkakkujen valmistus kuului aluksi luostareille.

18 000 vähävaraista lapsiperhettä sai Hyvä Joulumieli -ruokalahjakortin

Hyvä Joulumieli -keräyksen varoin hankitut ruokalahjakortit on toimitettu perille vähävaraisille lapsiperheille. Keräyksen varoin hankitut 70 euron ruokalahjakortit on jaettu ympäri Suomen helpottamaan vähävaraisten lapsiperheiden joulua.

Kirkon keskusteluapu tukena läpi joulun pyhien

Nousevat elinkustannukset ja huoli siitä, riittävätkö rahat, sekä turvattomuus kotona ja maailmalla voivat tehdä joulumielen löytämisestä vaikeaa.

Yksinäisyys ja huolet voivat tuntua erityisen painavilta joulun pyhinä. Nousevat elinkustannukset ja huoli siitä, riittävätkö rahat, sekä turvattomuus kotona ja maailmalla voivat tehdä joulumielen löytämisestä vaikeaa. Henkistä taakkaa voi keventää ottamalla yhteyttä Kirkon keskusteluapuun, joka päivystää myös jouluna. Päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia koulutettuja vapaaehtoisia ja kirkon työntekijöitä. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia.

Eurojackpotissa perjantaina 50 miljoonaa euroa

Eurojackpotin tiistain arvonnasta ei löytynyt kierroksella 52/2025 täysosumia. Perjantaina potissa on tarjolla noin 50 miljoonaa euroa.

Uudenmaankatu suljetaan liikenteeltä joulurauhan julistuksen ajaksi

Joulurauhan julistus Vanhalla Suurtorilla aiheuttaa 23.–24. joulukuuta liikennejärjestelyjä Uudenmaankadulla sekä Vanhan Suurtorin ja Tuomiokirkon ympäristössä. Tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin ympäristö on suljettu liikenteeltä ja pysäköinniltä 23. joulukuuta kello 8 alkaen. Alueesta ilmoitetaan siirtokehotuskyltein.

Suru ei ole sairaus

Kun lapsi kuolee, vanhemmilta katoaa pohja alta. Kyseessä on kriisi, joka lamaannuttaa ja suru, jota kannetaan mukana läpi loppuelämän. Toipuminen edes välttävästi menetyksen aiheuttamasta shokista vaatii aikaa.

Joulun kulutuspaineet iskevät kipeimmin köyhiin lapsiperheisiin

Suomessa yli 120 000 lasta elää köyhyydessä, ja uusien leikkausten myötä määrä voi kasvaa jopa 31 000:lla. Joulu, joka monelle on ilon juhla, voi näissä perheissä olla ahdistuksen aikaa.

Pikavippivelkaantuneista 78 prosenttia viettää joulun rahapulassa

Pikavippivelkaantuneista yli kolmannes on elinkautisesti veloissa. Miltei joka toinen suomalainen joutuu nyt tinkimään joulusta rahapulan vuoksi. Erityisen niukka näkymä on pikavippivelkaantuneilla, joista 78 prosenttia tinkii joulunvietostaan.

Varsinais-Suomen ELY-keskus: Liedon ja Raision välisestä voimajohdosta puuttuvat todelliset vaihtoehdot

Fingrid Oyj on toimittanut 30. lokakuuta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman, joka koskee voimajohtohanketta Liedon sähköaseman ja Raisioon rakennettavan uuden sähköaseman välille. ELY-keskus on 23. joulukuuta antanut arviointiohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon.

Pakasteherneille uutta twistiä sitruuna-timjamivoilla

Joulupöydän perinteisiin kuuluvat joululaatikot, joissa juuresten maut tulevat selkeästi esiin. Juuresten ja kerman mehevää yhdistelmää tuovat joulupöytään myös gratiinit, joissa raaka-aineiden maut nousevat esiin. Joulupöydän klassikko on raikas pakasteherne, joka on parhaimmillaan oikein kuumennettuna. Herne on suomalaisten joulusuosikki, mikä näkyy myyntipiikkinä joulun alla.

MLL:n Lasten ja nuorten 116 111 päivystää myös jouluna

Lasten ja nuorten murheet eivät pidä lomaa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin 116 111 sekä chat ovat avoinna vuoden jokaisena päivänä – myös jouluna. Joulun aikaan puhelin palvelee päivittäin kello 17–24 ja chat kello 17–20.

Koiran myrkytystilanteessa nopeus on valttia

Jouluherkut ja -koristeet voivat koiran suuhun päätyessään aiheuttaa ripulia, oksentelua ja pahimmillaan hengenvaarallisia oireita. Kyselyn mukaan vähemmistö koiranomistajista on varautunut tällaisten tilanteiden ensiapuun.

Joulustressi vaivaa suomalaisia – suurin syy oma taloustilanne, yksinäisyys korostuu yllättäen nuorissa

Joulu aiheuttaa stressiä ja ahdistusta monille suomalaisille, selviää Ifin teettämästä pohjoismaisesta kyselystä. Tämä trendi näkyy yllättäen kaikissa Pohjoismaissa, että jouluun liittyvä yksinäisyys korostuu nuorilla, kertoo Ifin terveysstrategi Kristina Ström Olsson .

Urheilu

Muodostelmaluistelijoiden Loppi-Ice-kilpailu jälleen Turkuhallissa

Loppi-Ive tuo Turkuhalliin tuhatkunta muodostelmaluistelijaa. Kuva on vuodelta 2024.

Perinteinen Loppi-Ice-muodostelmaluistelukilpailu luistellaan 11. tammikuuta kello10–18 Gatorade Centerissä jo kymmenennen kerran.

Nuorten maajoukkuehyökkääjä Jessica Forsell TPS:n riveihin

Jessica Forsell.

Jalkapallon naisten Kansallisessa Ykkösessä pelaava Turun Palloseura saa riveihinsä uuden pelaajan, kun hyökkääjä Jessica Forsell , 15, siirtyy seuran riveihin Kaarinan Pojista. Forsell on oman ikäluokkansa nuorten maajoukkuepelaaja, joka on kuulunut 2010-syntyneiden maajoukkueryhmään maajoukkuepolun alusta alkaen.

Roope Koskela ja Aliisa Soini ennätysaikoihin

Aliisa Soini.

Uintivuosi pantiin pakettiin lyhyen radan SM-kilpailuissa Jyväskylän Aaltoalvarissa sunnuntaina. Lyhyen radan EM-kisoissa hienosti esiintynyt Ronny Brännkärr ei tullut illan SM-finaaleihin hidastelemaan, vaan antoi kyytiä niin muille kilpakumppaneille, kun omalle Suomen ennätykselleenkin. Viime vuoden SM-kisoissa uitu edellinen ennätys 51,99 sai kyytiä yli kolme kymmenystä ja uusi ennätys kirjattiin aikaan 51,64.

Elmer Vauhkonen kaksivuotiseen sopimukseen TPS:n kanssa

Elmer Vauhkonen.

Laitahyökkääjä Elmer Vauhkonen , 19, siirtyy IF Gnistanista Turun Palloseuraan. Vauhkonen on allekirjoittanut turkulaisseuran kanssa kauden 2027 loppuun ulottuvan sopimuksen.

Åboraakkeli: Hieno urheiluvuosi alkamassa

Vuosi 2026 on jälleen penkkiurheilijan juhlavuosi, siinä määrin paljon on isoja urheilutapahtumia sijoiteltu ensi vuoden kalenteriin. Talviolympialaiset, jalkapallon MM-kisat, lentopallon EM-kisat Suomessa, salibandyn miesten MM-kotikisat ja niin edelleen.

Veikkausliigassa avauskierros 4. huhtikuuta

Inter kohtaa avauskierroksella 4. huhtikuuta Kupittaalla VPS:n.

Veikkausliigakauden 2026 runkosarjan otteluohjelma julkaistiin nyt ensi kertaa jo edellisen kalenterivuoden puolella ja lisäksi ennen joulunpyhiä. Otteluohjelma kauden 22 ensimmäisen kierroksen osalta on valmiina sekä runkopäivät jatkosarjojen osalta.