Jo yli 130 000 suomalaisen lataaman Kilpi-sovelluksen tietokannan mukaan veronpalautuksiin liittyvät huijaukset ovat juuri nyt erittäin aktiivisia. Myös pankkien ja MobilePayn nimissä lähetetään paljon tietojenkalasteluviestejä.

Veronpalautukset ovat nyt monelle ajankohtaisia, niin myös huijareille. Veronpalautuskausi on tuonut mukanaan aallon huijausviestejä, joissa esiinnytään Verohallinnon nimissä. Kilpi-sovellukseen on raportoitu näistä huijauksista runsaasti ja viestit noudattavat usein samaa kaavaa: niissä luvataan tarkka euromääräinen palautus ja ohjataan klikkaamaan linkkiä.

Tyypillinen huijausviesti kertoo: ”Verotuksen valmistuttua olemme laskeneet, että sinulla on oikeus saada veronpalautusta yhteensä X euroa.” Sähköposti kertoo myös: “Voit lukea viestin turvallisesti OmaVero-palvelussa” ja sisältää linkin, joka vie tietojenkalastelusivustolle.

Viesti saattaa vaikuttaa uskottavalta ensimmäisellä vilkaisulla, sillä lähettäjän nimenä lukee Verohallinto ja viestissä on Verohallinnon logo. Tällaisten huijausviestien yleisin tavoite on saada vastaanottaja luovuttamaan verkkopankkitunnuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Sähköpostien kirjautumislinkkejä ei kannata koskaan klikata, vaan kirjautuminen tulee tehdä ainoastaan palveluiden virallisten sivujen kautta.

Kilpi-sovelluksen keräämän ajankohtaisen datan perusteella myös pankkeihin liittyvät huijaukset ovat yhä erittäin aktiivisia. Esimerkiksi Danske Bankin nimissä liikkuu viesti: ”Sinulle on saapunut uusi viesti liittyen tiliisi. Vahvista asiakastietosi, jotta voimme taata palvelun sujuvuuden ja katkeamattoman käytön.” Vastaavankaltaisia viestejä on havaittu viime aikoina paljon myös S-Pankin ja MobilePayn nimissä.

Nämä huijausviestit ovat esimerkki siitä, kuinka rikolliset hyödyntävät ajankohtaisia ilmiöitä ja viranomaisten luotettavaa mainetta rakentaakseen uskottavia huijauksia. Viestit on usein muotoiltu huolellisesti, ja niissä käytetään tuttuja visuaalisia elementtejä, kuten virallista logoa ja tuttua sävyä. Lisäksi niissä luodaan kiireen tuntua, esimerkiksi väitetään, että käyttäjän tili lukitaan tai tietoturva vaarantuu, ellei käyttäjä toimi välittömästi.

Huijausviestien tavoite on useimmiten saada vastaanottaja klikkaamaan linkkiä ja siirtymään väärennetylle sivustolle, jolla kalastellaan tietoja. On tärkeää pysyä kriittisenä ja tarkistaa viestien sisältö huolellisesti ennen toimimista, etenkin silloin, kun viesti liittyy rahaan tai palveluun sisäänkirjautumiseen.

Kilpi-sovelluksen raporttien perusteella ulkomailta tulevien huijauspuheluiden määrä on jälleen kiihtynyt. Viime viikkoina erityisen aktiivisia ovat olleet huijauspuhelut seuraavista maista: Iso-Britannia (+44), Saksa (+49), Puola (+48), Norja (+47), Tanska (+45), Slovakia (+421), Kroatia (+385), Viro (+372), Liettua (+370), Malta (+356), Espanja (+34), Ranska (+33), Belgia (+32), Kreikka (+30) ja Yhdysvallat (+1).

Puheluiden tarkoituksena voi olla esimerkiksi esiintyä teknisenä tukena, pankkina tai sijoitusneuvonantajana, ja niiden tavoite on usein joko rahallinen hyöty tai tietojen kalastelu. Älä koskaan jaa henkilökohtaisia tietoja puhelimitse tuntemattomalle soittajalle.

Kilpi-sovellukseen on raportoitu myös muita häiritseviä yhteydenottoja, kuten laittomia kasinoviestejä ja aggressiivista puhelinmyyntiä. Erityisesti kotimainen lehtimyynti on lisääntynyt, ja käyttäjien mukaan soittoja tulee usein ja useista eri numeroista.

– Näemme Kilpi-sovelluksen kautta reaaliajassa, mitkä huijaukset ja häiritsevät yhteydenotot ovat kulloinkin aktiivisimpia. Tämänhetkinen tilanne osoittaa, että huijaukset eivät ole satunnaisia tai sattumanvaraisia, vaan niiden taustalla on hyvin järjestäytyneitä toimijoita. Rikolliset seuraavat tarkasti ajankohtaisia ilmiöitä ja suunnittelevat huijauksensa sen mukaan, mikä juuri nyt herättää eniten huomiota tai luottamusta, toteaa Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski tiedotteessa.

Epäilyttävän viestin tai puhelun voi tarkistaa maksutta Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa osoitteessa www.telemarkkinointikielto.fi. Palvelusta voi hakea tietoa puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen perusteella ja selvittää, onko kyseessä mahdollinen huijari.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)