Huijauspuhelut vaikuttavat suomalaisten valmiuteen vastata vieraista numeroista tai ulkomailta tuleviin puhelinsoittoihin, selviää OP Ryhmän teettämästä kyselystä. Erityisen suurta huoli on nuorten aikuisten parissa. Reilu puolet suomalaisista uskoo saaneensa huijauspuhelun.

Suomalaisista 45 prosenttia kertoo välttävänsä vastaamasta puheluihin vieraista numeroista. Tämän lisäksi 37 prosenttia kertoo välttävänsä vastaamasta ulkomailta tuleviin puheluihin. Vain 18 prosenttia ei välttele puheluihin vastaamista lainkaan.

– Huijaukset ovat yleistyneet ja niistä puhutaan aiempaa enemmän. Siksi on ymmärrettävää, että puheluihin vastaaminen huolettaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että tuntemalla pankin tavan hoitaa asioita, puhelimeen voi vastata. Pankki ei pyydä tunnuksia puhelimessa ja puhelun voi varmentaa OP-mobiilissa, sanoo OP Ryhmän petostorjunnan asiantuntija Maija Ahonen tiedotteessa.

Huijauspuhelut huolettavat eniten 26-34-vuotiaita nuoria aikuisia ja 65-79-vuotiaita. Näissä ryhmissä puheluihin vastaaminen ei huoleta vain reilua 10 prosenttia.

– Väärinkäytösten uhriksi joutui aiemmin suhteellisesti enemmän ikäihmiset kuin nuorempi osa väestöstä. Nuoria huijataan erityisesti kalastelemalla tunnuksia ja sosiaalisella manipulaatiolla. Nuorilla ei välttämättä ole riittävää kokemusta pankkien toiminnasta, jotta he tunnistavat kiireisiä pyyntöjä huijauksiksi. Ikäihmisten huijauksissa käytetään sosiaalista manipulaatiota, jossa huijarit käyttävät hyväkseen vanhempien ikäluokkien auktoriteettiuskoa.

Huijauspuhelut ovat keskeinen työkalu huijareille, jotka kalastelevat pankkitunnuksia. Puheluissa huijarit pyrkivät manipuloimaan uhriaan luovuttamaan pankkitunnukset ja hyväksymään huijarin tekemiä maksupyyntöjä.

– Huijareiden kirjautumisyritykset ja tilisiirrot eivät tyypillisesti onnistu ilman maksujen vahvistamista, joten puhelun aikana huijarit pyrkivät paremmin johdattelemaan asiakasta toimimaan huijareiden tahdon mukaisesti.

Huijauspuhelun epäilee saaneensa 53 prosenttia suomalaisista. Yleisimmin huijauspuhelun kohteeksi arvioivat joutuneensa vanhemmat suomalaiset.

– Petosten torjunta ei ole vain pankkien ja asiakkaiden vastuulla, vaan se on kaikkien toimijoiden yhteinen haaste. Huijarit käyttävät teleoperaattoreita, sähköpostipalveluja, hakukoneita ja sosiaalisen median kanavia huijauksissa. Huijausten estämisen tulee olla kaikkien osapuolten tavoite.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)