Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus osoittaa, että lapset ja aikuiset levittävät koronavirus SARS-CoV-2:a yhtä tehokkaasti. Sen sijaan koronanegatiivisiksi todetut hengitystieinfektiot levisivät herkemmin muihin perheenjäseniin lapsista. Tutkimus osoitti myös, että sylkinäyte havaitsi koronaviruspositiivisuuden yhtä herkästi kuin nenänielunäyte ja oli potilaalle mieluisampi näytteenottomenetelmä.

Koronaviruspandemiassa nähtiin ennennäkemättömiä eristämis- ja rajoitustoimenpiteitä. Näitä kohdistettiin myös kehityksellisesti herkässä iässä oleviin lapsiin. Näytteenotto ja erityisesti nenänielunäyte tuli monelle tutuksi, ja näytteenottomäärien hallitsematon kasvu johtikin nopeasti tuotepuutoksiin näytteenottovälineissä.

LL Jaakko Ahdin väitöstutkimuksessa selvitettiin SARS-CoV-2-viruksen havaitsemista ja leviämistä lapsiperheissä ja todettiin sen leviävän tehokkaasti perheiden sisällä. Lapset ja aikuiset tartuttivat virusta yhtä tehokkaasti. Sen sijaan muita hengitystieinfektioita lapset levittivät aikuisia tehokkaammin.

– Jälkiviisaana voi todeta, että koronaviruksen kohdalla nimenomaan lapsiin kohdistetut rajoitustoimet olivat näiden tulosten valossa melko ankaria, varsinkin, kun huomioidaan rajoitusten mahdolliset haitat lasten kehitykselle, toteaa Ahti tiedotteessa.

Koronavirus osoitetaan yleensä nenänielunäytteestä aktiivisen infektion aikana, jolloin päästään melko hyvään näytteenoton herkkyyteen. Väitöstutkimuksessa ruiskuvalutekniikalla tuotettu nenänielutikku osoitti yhtä tehokkaasti hengitystieviruksia kuin perinteinen nukkatikku.

– Ruiskuvalutekniikalla tuotettu nenänielutikku toimii erinomaisesti, ja tarvittaessa tällä tekniikalla voidaan nopeasti tuottaa suuria määriä kyseisiä nenänielutikkuja esimerkiksi turvaamaan kansallista virusdiagnostiikkaa tai kaupallisiin tarkoituksiin, Ahti kertoo.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että sylkinäytteestä voidaan osoittaa hengitystieviruksia. Väitöskirjassa sylkinäyte osoitti yhtä hyvin koronaviruspositiivisuuden kuin nenänielunäyte, mutta virusmäärät olivat korkeammat nenänielunäytteessä. Sylkinäyte oli mieluisampi vaihtoehto suurimmalle osalle tutkimuspotilaista.

– Nenänielunäyte säilyttää toistaiseksi asemansa näytteenoton kultaisena standardina, mutta sylkinäyte on erinomainen vaihtoehto esimerkiksi tilanteissa, jossa potilas pelkää näytteenottoa tai on erityisen altis hankalille nenäverenvuodoille, Ahti kertoo.

Ahti esittää väitöskirjansa Detection and household transmission of SARS-CoV-2 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14. marraskuuta kello 12 (Turun yliopistollinen keskussairaala, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11).

Vastaväittäjänä on professori Asko Järvinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)