Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut viime vuosina ja lähentynyt suomalaistaustaisten syntyvyyttä. Toisen polven ulkomaalaistaustaisilla syntyvyys on hieman matalampaa verrattuna ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisiin. Eri taustamaaryhmien syntyvyydessä on kuitenkin isoja eroja.

Ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 vuonna 2024. Suomalaistaustaisilla luku oli 1,23. Vastaavasti ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys oli 1,21 ja suomalaistaustaisten miesten 1,10 lasta miestä kohden. Tiedot ilmenevät syntyneet-tilastosta.

Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten syntyvyyden erot ovat kaventuneet vuosien 1990–24 aikana.

– Vaikka erot syntyvyydessä ovat kaventuneet, osassa taustamaaryhmiä kokonaishedelmällisyys on silti kaksi tai kolme lasta naista kohden. Esimerkiksi syntyperältään nigerialaisten, syyrialaisten, pakistanilaisten, somalialaisten ja irakilaisten naisten kokonaishedelmällisyys oli 2,4–2,9 lasta vuosina 2020–2024, väestötilastojen asiantuntija Juhana Nordberg Tilastokeskuksesta sanoo.

– Toisaalta ulkomaalaistaustaisissa on maaryhmiä, joissa naiset saavat keskimäärin alle yhden lapsen, ja syntyvyys jää siis suomalaistaustaisiakin pienemmäksi. Esimerkiksi taustaltaan kiinalaisten, srilankalaisten ja eteläkorealaisten kokonaishedelmällisyys oli 0,6–0,9 lasta naista kohden vuosina 2020–2024, Nordberg kertoo.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Erityisesti ulkomailla syntyneiden eli niin kutsutun ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys poikkeaa suomalaistaustaisista. Toisen polven eli Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on lähempänä suomalaistaustaisia.

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,42 vuonna 2024, kun taas kaikkien ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 lasta naista kohden.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut ensimmäisestä polvesta erityisesti niissä taustamaaryhmissä, joissa syntyvyys on korkeaa ja joiden lähtövaltiossakin tyypillisesti on korkea syntyvyys.

– Esimerkiksi monella Afrikan maaryhmällä kokonaishedelmällisyys on reilusti yli kahden tai yli kolmen lapsen ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla. Toisella sukupolvella luku on pienempi, hieman yli kahden tai alle kolmen lapsen naista kohden. Syntyvyyden lasku sukupolvien välillä näkyy myös esimerkiksi irakilaistaustaisilla naisilla ja entisen Serbia ja Montenegron taustamaaryhmässä, Nordberg sanoo.

Tilastokeskus julkisti ensimmäistä kertaa StatFin-tietokannassaan miesten kokonaishedelmällisyysluvut sekä tietoa naisten ja miesten kokonaishedelmällisyysluvuista syntyperän mukaan. Tietoja on löydettävissä suomalaistaustaisista, ulkomaalaistaustaisista sekä ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)