Norjassa ja Tanskassa konkurssien määrä laski viime vuonna hieman verrattuna vuoteen 2024, kun Suomessa nähtiin 2000-luvun korkein määrä konkursseja. Myös Ruotsissa konkurssien määrä nousi viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna, mutta haettujen konkurssien määrä alkoi hidastua vuoden toisella puoliskolla.

Suomessa asetettiin viime vuonna konkurssiin yhteensä 2 638 osakeyhtiöpohjaista yritystä. Kun myös muut yhtiömuodot otetaan mukaan tarkasteluun, konkurssiin asetettiin yhteensä 3 281 yritystä.

Vaikka määrä heijastaa taloudellista painetta, se on vain osa laajempaa kuvaa, sillä samanaikaisesti Suomeen perustettiin peräti 22 126 uutta osakeyhtiötä. Tämä tarkoittaa, että jokaista konkurssiin mennyttä osakeyhtiötä kohden syntyi yli kahdeksan uutta yritystä.

Samaan aikaan Suomessa inflaatioprosentti pysyttelee Ruotsia ja Tanskaa korkeammalla, ja arvio bruttokansantuotteen kasvusta muita matalammalla. Euroopan komissio arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,9 prosenttia vuonna 2026, kun Ruotsiin povataan 2,6 prosenttia kasvua.

Asiakastiedon vuosittainen Nordic Business Outlook -raportti tarkastelee Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yritysdataa viime vuodelta.

– Viime vuoden konkurssiluvut olivat synkeää luettavaa, siitä ei pääse mihinkään. Uusien yritysten määrä on kuitenkin vahva signaali siitä, että suomalaisyrittäjät eivät ole menettäneet rohkeuttaan, vaan he etsivät aktiivisesti uusia tapoja toimia ja menestyä muuttuneessa talousympäristössä, huomauttaa Asiakastiedon yritysdataan perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors tiedotteessa.

– Pohjoismaisella tasolla voi todeta, että kasvun edellytykset näyttävät tällä hetkellä aavistuksen paremmilta naapurimaissa. Suomessa ennusteiden mukaan työttömyys pysyy korkeammalla kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ja bruttokansantuote kasvaa arvioiden mukaan huomattavasti kituliaammin kuin naapureilla. Pieniä varovaisen optimismin merkkejä, kuten kuluttajien kasvanut ostovoima, on kuitenkin ilmassa viime vuosiin verrattuna. Yrittäjien kannattaakin nyt seurata toimintaympäristöä herkällä korvalla, Nors jatkaa.

Suomalainen asiantuntijatalous vahvistui entisestään, sillä lähes 19 prosenttia kaikista uusista yrityksistä perustettiin viime vuonna hallinto- ja tukipalveluiden toimialalle. Suurin osa näistä uusista yrityksistä on perustettu liikkeenjohdon konsultointiin. Luku heijastaa työelämän pirstaloitumista ja työnteon tapojen joustavoitumista. Sama trendi oli tunnistettavissa viime vuonna myös muissa Pohjoismaissa: esimerkiksi Ruotsissa eniten uusia yrityksiä perustettiin johdon konsultoinnin, kaupan ja tietokoneohjelmistojen toimialoille.

Nors huomauttaa, että Suomen haastava työllisyystilanne erottaa meidät muista Pohjoismaista.

– Datan perusteella on arvioitavissa, että korkea osaaminen kanavoituu nyt yhä useammin omaan yritystoimintaan. Suomessa tähän kehitykseen saattaa liittyä myös pakon sanelemia piirteitä. Kun perinteiset toimialat ovat kokeneet laajoja irtisanomisia, monet asiantuntijat ovat luoneet itselleen uuden työpaikan perustamalla oman yrityksen, Nors arvioi.

Rakennusala oli kovimman paineen alla vastaten joka viidennestä konkurssista yhteensä 536 yrityksellä. Rakennusala koki toimialoista kaikkein eniten konkursseja myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Korkeat materiaalikustannukset ja asuntokaupan alho vaikeuttivat erityisesti suurten toimijoiden selviytymistä. Tästä huolimatta alalle syntyi yli 2 000 uutta yritystä, mikä viittaa siihen, että sektori ei ole katoamassa, vaan muuttamassa muotoaan.

– Tätä tilannetta ei pidä tulkita alan auringonlaskuna, vaan uuden alkuna. Vaikka perinteiset suuret rakennushankkeet ovat olleet vastatuulessa monien tekijöiden seurauksena, uudet perustetut yritykset kertovat alan sisäisestä uusiutumisesta. Tämä on välttämätön markkinan uudelleenjärjestäytyminen, joka luo pohjan tulevalle kasvulle, kunhan korkoympäristö ja kuluttajien luottamus vakiintuvat, Nors analysoi.

Nordic Business Outlook on toteutettu yhteistyössä Enento Groupiin kuuluvien suomalaisen Asiakastiedon, ruotsalaisen UC:n ja Norjassa sekä Tanskassa toimivan Proffin asiantuntijoiden kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)