Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti marraskuussa Perhepulssi-kyselyn, johon vastasi lähes 3 000 vanhempaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kyselyn vastauksissa korostui kaikenlaisten perheiden taloudellisesti hankala tilanne. Vuosi sitten talousvaikeudet näkyivät erityisesti yhden aikuisen perheissä, nyt myös kahden tai useamman aikuisen perheissä taloustilanne oli selvästi vaikeutunut.

MLL:n Perhepulssi-kysely toteutettiin valtakunnallisena ja sen kohderyhmänä oli alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat Suomessa. Kysely on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2024. Kyselyn teema-alueet käsittelevät koettua hyvinvointia, taloudellista tilannetta, tukea ja palveluita, osallisuuden kokemusta sekä luottamusta tulevaisuuteen.

– Perhepulssi-kyselyn tavoitteena on selvittää perheiden tilannetta Suomessa. Kyselyn avulla saamme tärkeitä signaaleja suoraan perheiltä siitä, mihin asioihin olisi yhteiskunnallisesti tärkeä tarttua - myös päätöksenteossa, toteaa vaikuttamistyön asiantuntija Eevamaija Paljakka tiedotteessa.

Tänä vuonna Perhepulssi-kyselyn tuloksissa näkyi, kuinka haastava taloudellinen tilanne perheissä koskettaa ei ainoastaan yksinhuoltajaperheitä, vaan nyt myös kahden aikuisen perheitä. Kahden tai useamman aikuisen perheistä 22 prosentilla (2024: 15 %) menojen kattaminen tuloilla oli hankalaa tai se ei onnistunut. Viimeisen vuoden aikana 14 prosenttia (2024: 9 %) edellä mainituista perheistä oli joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

Tilanne oli pahentunut myös yhden aikuisen perheissä. Menojen kattaminen tuloilla oli hankalaa tai se ei onnistunut peräti 47 prosentilla (2024: 41 %) edellä mainituista perheistä. Viimeisen vuoden aikana 34 prosenttia (2024:31 %) perheistä oli joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

Tarkasteltaessa vastaajien hyvinvointia heikentäneitä tekijöitä olivat taloudelliset huolet lisääntyneet seitsemällä prosentilla. Taloudellista tukea kaipaa 37 prosenttia kaikista perheistä. Ne sijoittuivat kolmannelle sijalle tärkeysjärjestyksessä. Muita hyvinvointia heikentäneitä tekijöitä olivat oman ajan vähäisyys ja riittämätön uni.

Yhden aikuisen perheissä taloudellisen tuen tarve on edelleen tarpeista suurin. Ruoka-avun tarpeen nosti esille 35 prosenttia vastaajista. Yhden aikuisen perheissä korostuu myös tunne, että ”en ole saanut tukea mistään/keneltäkään, vaikka olisin tarvinnut sitä”. Näin vastasi 15 prosenttia yhden aikuisen perheistä, kun kaikissa perheissä vastaava luku oli yhdeksän prosenttia.

Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia (2024 : 87 %) kokee edelleen, että asiat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa menossa huonompaan suuntaan. Yhteiskunnalliset teemat, joihin vastaajien mielestä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota ovat toimiva terveydenhuolto (58 %), köyhyyden vähentäminen (46 %) ja laadukas koulutus ja varhaiskasvatus (36 %). Muunkielisissä perheissä korostuu sosiaalisten suhteiden puuttuminen tai haasteet.

Kysyttäessä, millaisiin perheiden hyvinvointiin liittyviin palveluihin tai tukeen tulisi panostaa tulevaisuudessa, vastaajat korostivat tarvetta varhaiselle ja helposti saavutettavalle tuelle ja palveluille. Toivotaan ”yhden luukun periaatetta”. Samoin perhekeskukset ja monialaiset palvelut nousivat ratkaisuna vastauksissa esiin.

Vastauksissa painotettiin myös mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja laatua. Ennaltaehkäiseviä mielen hyvinvoinnin palveluita sekä matalan kynnyksen keskustelumahdollisuuksia kaivattiin. Vastauksissa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen liittyen korostuu laadukkaan ja turvallisen kasvuympäristön sekä riittävien resurssien merkitys.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perhepulssi-kysely on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2024. Kysely toteutettiin marraskuussa 2024 ja siihen vastasi 2 745 vanhempaa. Kohderyhmänä oli alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat Suomessa. Viime vuonna Perhepulssi-kyselyyn oli mahdollista vastata suomen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Vastaajista 80 prosenttia oli suomenkielisiä, 15 prosenttia ruotsinkielisiä ja viisi prosenttia muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Kyselyn tavoitteena on selvittää perheiden tilannetta ja seurata tilanteen kehitystä vuoden 2024 Perhepulssi-kyselyyn verrattuna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)