Terveystalon Näin Suomi voi -aineisto paljastaa suomalaisesta työelämästä useita myönteisiä muutoksia. Suomalaisilla työntekijöillä oli viime vuonna keskimäärin aiempaa vähemmän sairauspoissaoloja, ja yhä useampi selvisi koko vuoden ilman ainuttakaan poissaolopäivää. Myös pitkään huolestuttaneet mielenterveyspoissaolot laskivat merkittävästi. Data kertoo työkykyjohtamisen muutoksesta: ongelmiin tartutaan aiemmin ja työhön paluuta tuetaan entistä aktiivisemmin.

Terveystalon datassa suomalaisten työikäisten sairauspoissaolot jatkoivat laskuaan. Sairauspoissaolopäiviä kertyi keskimäärin 9,7 päivää henkilöä kohden, ja jopa 44 prosenttia työntekijöistä ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa töistä sairauden vuoksi.

– Kehitys on jatkumoa edellisille vuosille, mutta samalla poissaolojen rakenne on muuttunut. Erityisesti pitkien sairauspoissaolojen osuus on pienentynyt. Datan valossa työkyvyn haasteisiin puututaan aiempaa varhaisemmin ja suunnitelmallisemmin, kuvaa Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela tiedotteessa.

Sairauspoissaolot laskivat edellisvuodesta lähes kaikissa suurimmissa diagnoosiryhmissä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot jatkoivat jo usean vuoden mittaista laskutrendiä, ja myös tapaturmiin liittyvät poissaolot vähenivät. Yhtä lailla infektioperäiset sairauspoissaolot laskivat, vaikka influenssavirus oli ärhäkkä ja aiheutti aiempia vuosia enemmän pidempiä poissaoloja etenkin keväällä ja loppuvuodesta.

– Erityisesti infektioihin liittyvien sairauspoissaolojen vähentyminen ei suoraan viittaa siihen, että työntekijät sairastaisivat vähemmän, vaan tähän vaikuttaa myös se, että yhä useammassa yrityksessä esihenkilön on mahdollista myöntää lyhyitä poissaoloja esimerkiksi flunssan iskiessä. Työterveyttä osataan hyödyntää tarkoituksenmukaisemmin, sillä lievät sairaudet hoidetaan lisääntyvästi kotona ilman terveydenhuollon käyntiä, Taimela tulkitsee.

Yksi merkittävimmistä havainnoista aineistossa liittyy mielenterveyteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat edellisvuodesta kaikissa poissaolojen pituusluokissa lukuun ottamatta kaikkein pisimpiä, yli 90 päivää kestäneitä poissaoloja. Myös mielenterveyssyistä poissa olleiden henkilöiden osuus pieneni prosenttiyksiköllä. Pitkään kasvussa olleet neuroottisiin häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, liittyvät poissaolot kääntyivät laskuun kaikissa ikäryhmissä. Samalla mielialahäiriöihin, kuten masennukseen, liittyvät poissaolot jatkoivat tasaista laskuaan.

– Kehitys on linjassa sen kanssa, että mielenterveyden tuki on onnistuttu tuomaan aiempaa näkyvämmäksi osaksi työpaikkojen arkea. Terveystalossa tavoitteemme oli vähentää työterveyden mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja viime vuoden aikana viidellä prosentilla ja tiesimme, että tähän tarvitaan omien toimenpiteidemme lisäksi myös vahvasti työnantajien osallistumista. Tavoite ylittyi hienosti, mikä kertoo, että yhdessä olemme löytäneet parempia keinoja tukea työkykyä mielenterveysongelmissa. Matalan kynnyksen palvelut, varhaisempi tunnistaminen ja hoitoon ohjautuminen sekä työhön ja yksilöön kohdistuvat toimenpiteet näyttävät vaikuttavan myönteisesti, kertoo Terveystalon työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkänen.

Terveystalon Näin Suomi voi -aineisto koostuu kaikkien Terveystalon työterveysasiakkaiden sairauspoissaolodatasta usean edellisen vuoden ajalta. Aineistossa työikäisten mielenterveyspoissaolot painottuvat keski-ikäisiin työntekijöihin, kun taas alle 30-vuotiailla niitä esiintyy maltillisemmin.

– Kun puhutaan työikäisten mielenterveydestä, keskustelussa nostetaan usein nuorten mielenterveysongelmat työelämän suurimmaksi haasteeksi. Tulostemme perusteella vaikuttaa, että ne nuoret, joilla haasteita on, eivät välttämättä edes päädy työelämään. On tärkeää varmistaa, että heille on tarjolla tukea jo ennen työuran alkua, jotta vältytään syrjäytymiseltä, kuvaa Taimela.

Yli 60-vuotiailla poissaolot ovat selvästi harvinaisempia, mikä selittyy osin työelämän valikoitumisella.

– On huomionarvoista, että mielialahäiriöissä selkein lasku keskittyy yli 50-vuotiaiden ikäryhmään. KEHA-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan talouden heikentyneet suhdanteet ovat lisänneet työttömyyttä kaikissa ikäryhmissä, ja erityisesti nuorisotyöttömyys sekä yli 50-vuotiaiden työttömyys on kasvanut. Mielialahäiriöiden voimakas lasku yli 50-vuotiaiden kohdalla voi siten liittyä myös siihen, että kyseiset henkilöt ovat siirtyneet aiempaa enemmän pois työelämästä, pohtii Taimela.

Niiden työntekijöiden osuus, joilla oli yli 30 päivää poissaoloja, laski neljä prosenttia. Samanaikaisesti Terveystalossa korvaavan tai kevennetyn työn tai osasairauspäivärahan suosittelu kasvoi jopa 49 prosenttia. Ennaltaehkäisevällä otteella työkykyongelmiin pyritään tarttumaan aiemmin ja ennen kuin ne pitkittyvät. Lisäksi työtä muokataan ja kevennetään, jotta jokainen pysyisi paremmin kiinni arjen rutiineissa.

– Olemme kouluttaneet sekä omaa henkilöstöämme että asiakkaidemme esihenkilöitä huomiomaan jäljellä olevan työkyvyn, sillä tiedämme, että työ kuntouttaa. Kun asiaa lähestyy työtä rajoittavien asioiden sijaan mahdollisuuksia tarkastellen, on mahdollista löytää ratkaisu, jolla työntekijä voi jatkaa työssä osittaisella työkyvyllä. Seurauksena työhön paluu nopeutuu ja riski pitkille poissaoloille pienenee. Tämä hyödyttää niin työntekijää kuin työnantajaa ja tukee koko työyhteisön toimintaa, Pitkänen kuvaa.

Terveystalo on analysoinut Suomen suurimpaan yhtenäiseen potilastietojärjestelmäänsä kertynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Järjestelmään kertyy vuosittain dataa usean miljoonan suomalaisen asioinneista ja noin 700 000 työikäisen suomalaisen työterveyshuollosta eri toimialoilta ympäri Suomen. Näin Suomi voi -analyysin tavoitteena on edistää koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia nostamalla esiin kansanterveydellisesti merkittäviä havaintoja ja kehityskaaria.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)