Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Kuopiossa 26. maaliskuuta kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2024 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK palkitsi 20 kiviharrastajaa yhteensä 10 900 eurolla.

Pääpalkinto meni Jurvaan ja tunnustuspalkinnot Nivalaan, Turkuun ja Toholammille. GTK:n kansannäytetoiminta tukee kansallisten raaka-ainevarojen etsintää ja tutkimusta sekä kartuttaa niihin liittyviä tietovarantoja. Kansannäytetoiminta on nykyisin osa Suomen kansallista etsintäohjelmaa, jonka kohteena ovat EU:n määrittelemät kriittiset ja strategiset raaka-aineet. Palkintoja jaettaessa painotetaan näitä raaka-aineita.

Jurvalainen Hannu Syrjä palkittiin 1 800 euron suuruisella pääpalkinnolla hänen Kiteeltä löytämästään malmilohkareesta. Lohkare on peräisin suuresta, osiin rapautuneesta anortosiitista. Siitä analysoitiin 0,80 prosenttia nikkeliä, 1930 g/t kobolttia, 0,17 prosenttia kuparia sekä 1,88 g/t platinaa ja 2,59 g/t palladiumia. Alueelta ei ole aiemmin raportoitu vastaavan mineralisaation kansannäytteitä. Löytö tuo merkittävää uutta tietoa alueen nikkelin, koboltin ja platinaryhmän metallien potentiaalista.

Kari Ahlholm Nivalasta palkittiin 1 300 euron tunnustuspalkinnolla hänen Haapajärveltä, Reisjärveltä sekä Kannuksesta löytämistään kansannäytteistä.

Haapajärveltä Ahlholm on löytänyt gneissipaljastuman, jossa on 1,12 prosenttia kuparia, 4,09 g/t kultaa, 1180 g/t vismuttia sekä 58 g/t hopeaa. Havainto sijoittuu Kopsan kultaesiintymän länsipuolelle ja tuo siten uutta tietoa tunnetun kulta–kuparipotentiaalisen vyöhykkeen laajuudesta.

Ahlholm on löytänyt Haapajärven, Reisjärven ja Kannuksen alueelta useita kultapitoisia lohkareita, joista analysoitiin parhaimmillaan 13,45 g/t kultaa sekä vähäinen määrä vismuttia (620 g/t).

Turkulainen Veli-Matti Koivula palkittiin 1 200 euron tunnustuspalkinnolla hänen Mynämäeltä löytämistään useista kuparipitoisista gneissipaljastumista. Näytteissä on parhaimmillaan 2,34 prosenttia kuparia. Osassa näytteistä todettiin myös kohonneita kultapitoisuuksia, korkeimmillaan 1,18 g/t. Mineralisaatio esiintyy sarvivälkegneississä sijaitsevissa hydrotermisesti muuttuneissa ruhjevyöhykkeissä. Havainnot antavat uutta tietoa Koivulan aiemmin löytämän, toistaiseksi tutkimattoman mineralisoituneen vyöhykkeen laajuudesta.

Koivula on löytänyt Kurikan alueelta kuparista rikastuneita paljastumia, joissa on parhaimmillaan 1 g/t kultaa, 0,23 prosenttia kuparia sekä 1 730 g/t vismuttia.

Aaro Paananen Toholammilta palkittiin 1 100 euron suuruisella tunnustuspalkinnolla hänen Ylivieskasta, Kannuksesta, Toholammilta, Sievistä, Laihiasta sekä Ivalosta löytämistään kansannäytteistä.

Ylivieskasta Paananen on löytänyt paikallisia koboltti- ja kultapitoisia gabrolohkareita. Näytteissä esiintyy arseenikiisun ja magneettikiisun yhteydessä parhaimmillaan 1080 g/t kobolttia sekä 3,04 g/t kultaa. Mineralisaatiotyyppi on ennestään tuntematon nikkelipotentiaalisella alueella.

Kannuksen, Ylivieskan ja Sievin alueilta Paananen on lisäksi löytänyt laajalta alueelta kultapitoisia lohkareita, joista analysoitiin parhaimmillaan 8,3 g/t kultaa.

Ivalon alueelta Paananen löysi paikallisen kiisuliuskelohkareen, josta analysoitiin 35,40 prosenttia rautaa sekä vähäinen määrä kobolttia (370 g/t).

Harrastuspalkintoja jaettiin 16 henkilölle.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)