Pikkulasten rokotuskattavuus on ollut Suomessa pitkään huippuluokkaa. THL:n tuoreen tilaston mukaan rokotuskattavuudet on edelleen korkealla tasolla, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kasvanut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tilaston mukaan vuonna 2023 syntyneistä lapsista 2,2 prosenttia on täysin rokottamattomia.

Rokottamattomien lasten osuus oli vielä vuosina 2016–2019 syntyneissä noin yhden prosentin luokkaa, mutta alkoi tästä nousta tasaisesti. Vuonna 2022 syntyneissä rokottamattomien osuus on 1,8 prosenttia.

Rokottamattomuuden taustalla voi olla rokotusten järjestämiseen, lykkäämiseen tai niiden raportointiin liittyviä syitä, mutta myös rokote-epäröinti tai rokotekriittisyys on lisääntynyt Suomessa usealla alueella.

– Haluamme muistuttaa, ettei yksikään rokotusohjelmassa oleva rokote ole turha. Monet taudit, joita vastaan rokotetaan, ovat vaarallisia erityisesti pienille lapsille, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio tiedotteessa.

Vuonna 2023 syntyneistä lapsista rokottamattomien osuus on Suomessa erityisen korkea Ahvenanmaalla, 5,2 prosenttia. Myös Itä-Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla rokottamattomien lasten osuus on yli kolme prosenttia.

Sen sijaan Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa täysin rokottamattomien osuus on edelleen yhden prosentin luokkaa.

THL järjestää koulutusta ja ohjausta terveydenhuollon ammattilaisille rokotuspäätöstä epäröivien kohtaamiseen. Ensimmäiset koulutustilaisuudet järjestettiin viime syksynä Ahvenanmaalla ja Itä-Uudellamaalla.

– On erittäin tärkeää, että lapsen rokottamista pohtiva voi rauhassa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa rokottamiseen liittyvistä huolistaan. Keskustelun pohjalta terveydenhuollon ammattilainen voi ymmärtää huolia paremmin ja hälventää niitä, Kontio sanoo.

Lasten rokotuskattavuudet vaihtelevat myös eri rokotteiden välillä. Esimerkiksi viitosrokotteen kattavuus on lähes koko maassa edelleen erittäin korkea. Rokote suojaa lasta kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-bakteerin aiheuttamilta vakavilta infektioilta.

Sen sijaan kuusivuotiaille annettavan tuhkarokolta, sikotaudilta, vihurirokolta ja vesirokolta suojaavan MPRV-rokotuksen kattavuus on koko Suomessa vuonna 2018 syntyneillä vain noin 92 prosenttia. Kattavuus on laskenut jo kolmena vuonna peräkkäin.

Tuhkarokko tarttuu erittäin helposti. Se voi olla vakava sairaus iästä riippumatta kenelle tahansa, jolla ei ole sairastetun taudin tai rokotusten antamaa suojaa. Tuhkarokolta suojaavan rokotuksen kattavuuden tulisi olla vähintään 95 prosenttia, jotta mahdolliset yksittäiset tautitapaukset eivät johtaisi epidemioihin.

THL raportoi vuosittain rokotuskattavuuksia kansallisessa rokotusohjelmassa alle kouluikäisille annettavien rokotteiden osalta. Tiedot perustuvat THL:n rokotusrekisteriin saatuihin rokotustietoihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)