Kaupunginvaltuustolle esitetään, että se hyväksyisi Tuomiokirkkosillan kadut -alueen hankesuunnitelman, joka perustuu voimassa olevaan MAL-sopimukseen ja joukkoliikennekäytävän toteuttamiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen maanantaina.

Kaupunki ja valtio ovat sopineet voimassa olevassa MAL-sopimuksessa, että Turun kaupunki toteuttaa joukkoliikennekäytävän siten, että valtio (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom) osallistuu joukkoliikennekäytävän toteuttamista edistäviin rakennuskustannuksiin (esimeekiksi Turun Tuomiokirkkosillan peruskorjaus), enintään 30 prosentin osuudella ja maksimissaan kymmenellä miljoonalla eurolla.

Raitiotieallianssi on selvittänyt kehitysvaiheen aikana kokonaisuuden, joka kattaa Tuomiokirkkosillan saneerauksen joukkoliikennekäyttöön ja siihen välittömästi liittyvät kadut, jotka toteutettaisiin MAL-sopimukseen perustuen ja täyttäisi MAL-hankkeena toteutettavan joukkoliikennehankkeen tukikelpoisuuteen vaadittavat kriteerit. Hankealueelle voidaan tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi raitiotie- tai raiteetonta ratkaisua palveleva kokonaisuus. Lopullinen joukkoliikenneratkaisu huomioidaan suunnittelun edetessä ja vahvistetaan katusuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Koska raitiotieratkaisusta on tarkoitus päättää vasta toukokuussa, on kaupungin valmistauduttava tilanteeseen, jossa raitiotiehanke ei etene kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Siinä tapauksessa kaupungin on edettävä joukkoliikennekäytävä-hankkeen toteuttamiseen muulla tavalla eli hankealueesta tulee olla hyväksytty hankesuunnitelma, jonka pohjalta hanketta voidaan edistää. Valtionosuuden saamiseksi MAL-sopimuksessa on tiukka aikataulu, jonka mukaan joukkoliikennekäytäväkokonaisuus on saatava valmiiksi ukkoliikenneratkaisuksi päätetään jokin muu kuin raitiotie.

​Tuomiokirkkosillalla on kuntotutkimusten perusteella korjaustarpeita. Sillan betonikansi tulee uusia. Samassa yhteydessä on katsottu perustelluksi huomattavan korkean käyttöasteen omaavien sillan kannatinkaarien uusiminen ja perustuksen puupaalutuksen korvaaminen teräspaaluilla. Nykyinen maatuki, joka koostuu 1800-luvun lopun kivisestä ja 1950-luvun betonisesta osasta, ennallistetaan. Sen eteen uoman puolelle rakennetaan uusi, noin metrin laajuinen levitys kummallekin puolelle.

Tavoitteena on katutilan muutos autoliikennettä palvelevasta kadusta tasapuolisemmin eri liikkumismuotoja palvelevaksi kaduksi. Katutilan toimintojen ja ilmeen uudistuminen on keskeisessä roolissa joukkoliikenteen laatukäytävän sekä kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamisen ohessa.

​Hankealueeseen liittyy useita arvokkaita rakennuksia tai rakennetun ympäristön kokonaisuuksia, kuten Tuomiokirkkosilta sekä Porthaninpuiston ja Brahenpuiston muodostama historiallinen puistoalue. Hankealue on Turun tuomiokirkon ja Turun historiallisen ydinalueen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY-alue) aluetta. Suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava alueen kulttuurihistorialliset ominaisuudet ja piirteet ja käytettävä laadullisesti sellaisia materiaaleja ja uusien pysyvien rakenteiden muotoja, jotka eivät muuta alueen kulttuurihistoriallisia ominaisuuksia tai piirteitä. Hankkeessa toteutettavien arkeologisten tutkimusten laajuus perustuu samoihin oletuksiin kuin Turun kaupungin selvitys (2026) superbussin periaateratkaisuista ja keskeisistä vaikutuksista perustuu.

Hankkeen toteutusmuodoksi suositellaan kokonaishintaista kokonaisurakkaa (KU). Kokonaisurakassa työn tilaaja tekee sopimuksen yhden urakoitsijan kanssa ja urakoitsija toteuttaa rakennustyön tilaajan toimittamien urakka-asiakirjojen mukaisesti. Hankealueen kulttuurihistorialliset arvot ja niiden säilyttäminen vaativat tarkat toteutussuunnitelmat ja urakan sisällön määrittelyn urakka-asiakirjoissa. Hanke kilpailutetaan noudattaen lakia julkisista hankinnoista. Valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

Hankkeeseen liittyvät arkeologiset tutkimukset ja niiden suunnittelu sekä jälkityöt voidaan hankkia kaupungin puitesopimuskumppanilta.

​MAL-sopimukseen sisältyvän tiukan aikataulun vuoksi Tuomiokirkkosillan liikenne kielletään sillan saneerauksen ajaksi. Hankkeen tulee olla valmis vuoden 2028 loppuun mennessä MAL-rahoituksen saamiseksi.

​MAL-sopimuksessa on todettu, että valtion osuus hankkeessa on 30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista kuitenkin enintään kymmenen miljoonaa euroa ilman arkeologisia kustannuksia. Valtionosuutta ei voi saada arkeologisista kaivauksista aiheutuviin kustannuksiin. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 33 miljoonaa euroa ja hankealueen arkeologisiksi kustannuksiksi 7–13 miljoonaa euroa. Arkeologiset kustannukset eivät sisälly kokonaiskustannukseen.​

Koska raitiotieratkaisulle ei ole päätetty vaihtoehtoista joukkoliikenneratkaisua mutta on kuitenkin selvitetty myös superbussiratkaisua, on tarkoituksenmukaista laatia sellainen hankesuunnitelma, joka mahdollistaa myös superbussiratkaisun tällä hetkellä käytössä olevien tietojen ja selvitysten perusteella. Nyt päätettävänä oleva hankesuunnitelma perustuu siis raiteettomaan vaihtoehtoon siten, että sen pohjalta voidaan käynnistää toteutussuunnittelu kaupungin omasta toimesta, mikäli kaupunginvaltuusto päättäisi, ettei raitiotiehanketta toteuteta. Hankesuunnitelman mukaiset liikenneratkaisut voivat tarkentua toteutussuunnittelun ja toteutuksen aikana joukkoliikenneratkaisun täsmennyttyä.​

Turun Raitiotieallianssi on laatinut Tuomiokirkkosillan peruskorjauksesta sillan yleispiirustuksen ja alustavat katusuunnitelmat Tuomiokirkkosiltaan liittyvistä katualueista osana raitiotien toteutussuunnittelua. Nämä suunnitelmat toimivat osaltaan lähtökohtana tässä hankesuunnitelmassa kuvatulle hankkeelle. Raitiotieallianssin suunnitelmat ovat esimerkiksi Tuomiokirkkosillan peruskorjauksen osalta sekä Uudenmaankadun ja Aninkaistenkadun liikennejärjestelyiden periaateratkaisuiden osalta hyödynnettävissä suoraan tässä hankkeessa superbussivaihtoehdossa ja muissa mahdollisissa ratkaisuissa arvioitavissa erikseen.​

Hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on hyväksyä kaupungin infrahankkeita koskevat hankesuunnitelmat, joiden kustannusarvio tai sen vaihteluvälin keskiarvo ylittää kymmenen miljoonaa euroa.

Tuomiokirkkosillan saneerauksen kestoksi on arvioitu 1,5 vuotta. Työn kestoon vaikuttavat erityisesti arkeologiset kaivaukset sekä melua tuottavien työvaiheiden suorittaminen, kuten paalutukset, joita perustusten vahvistaminen edellyttää.

Arkeologisia kaivauksia sijoittuu myös katualueille, joiden kautta Tuomiokirkkosillalle sillan valmistuttua liikenne ohjautuu. Tämän vuoksi koko hankealueen toteuttamisen yhteensovittaminen on kokonaisaikataulun kannalta keskeistä. Erityisen keskeisessä roolissa on arkeologisten tutkimusten eteneminen, mikä vaikuttaa merkittävästi koko hankkeen kokonaisaikatauluun.

Liikennehaittojen minimoimiseksi liikenne pyritään palauttamaan saneeratulle Tuomiokirkkosillalle ja siihen liittyville katuosuuksille mahdollisimman nopeasti. Töiden yhteensovittamista ja aikataulujen optimointia tullaan tekemään ja ratkaisemaan samalla, kun alueen toteutussuunnitelmat ja tarjouspyyntöasiakirjat tarkentuvat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)