Juoksukisojen vauhdittajat, jänikset, ovat arvostettuja tekijöitä juoksijoiden keskuudessa. Kysytyimpien jänisten kalenteri täyttyy jo hyvissä ajoin ennen yleisurheilukauden alkua.

– Jossain tapauksissa jänikset hankitaan ennen muita urheilijahankintoja. Jänis voi olla myös urheilijoita kisoihin houkutteleva tekijä, jos kisassa on hyvämaineiseksi tiedetty jänis, kertoo Paavo Nurmi Gamesin urheilijahankinnoista vastaava Arttu Salonen.

Paavo Nurmi Games on jo pitkään ollut suomalaisen yleisurheilukesän ykköstapahtuma. Viime kesän PNG oli Kansainvälisen yleisurheiluliitto World Athleticsin Continental Tourin kultatason kovatasoisin kilpailu.

– Käytännössä kaikilla juoksumatkoilla 800 metristä ylöspäin on jäniksiä yksi tai useampia. Meidän tasoiselta kisaltamme sitä odotetaankin, kun tarkoitus on juosta kovia aikoja. Meidän tapauksessamme urheilijat myös odottavat jänisten olevan kovia, Salonen toteaa.

Kun kisajärjestäjä alkaa jäniksiä juoksumatkoille hakea, kontaktiverkosto on avainasemassa.

– Jänikset löytyvät managerien kautta ja vuosien varrella syntyneiden kontaktien kautta. Sellaista ”jänispankkia”, mistä voisi jäniksiä etsiä, ei ole, Salonen kertoo.

Monet jänisjuoksuihin erikoistuneet juoksijat ovat aktiiviuransa ehtoopuolella, mutta on myös sellaisia jäniksiä, joilla on palkkashekin lisäksi urheilullisia tavoitteita.

– Voimme myös tehdä eri kisojen kanssa yhteistyötä. Meillä on monena vuonna ollut yhteistyötä esimerkiksi Oslon timanttiliigakisan kanssa. Oslossa jänistäneitä juoksijoita on ollut meillä juoksemassa koko kisan. Kahden lähekkäin olevan kisan hyödyntäminen tällä tavalla voi palvella urheilijaakin, jos on sellainen urheilija, joka jänistämisen lisäksi juoksee tavoitteellisesti omaa uraa, Salonen sanoo.

Jäniksen tärkein tehtävä on auttaa koviin aikoihin tähtääviä urheilijoita ja toimivia juoksun veturina sovittu matka. Tavoiteajasta keskustelu saatetaan aloittaa jo siinä vaiheessa, kun jänistämisestä sovitaan, mutta yleensä tarkemmat aikatavoitteet lyödään lukkoon pari päivää ennen kisaa.

– Esimerkiksi meillä osallistujalistat elävät aika pitkään. Varsinaiset keskustelut ajasta käydään jäniksen kanssa siinä kohtaa, kun osallistujalistat ovat selvillä. Kärkiurheilijoiden ajatuksia ja toiveita ajan suhteen myös kuunnellaan, Salonen kertoo.

Jokainen juoksu on yksilöllinen. Toisinaan käy niin, että juoksijoiden letka ei seuraakaan jänistä. Katsomoon näyttää hölmöltä, jos jänis juoksee puoli kierrosta muista karussa.

– Jäniksen kanssa käydään etukäteen keskustelua myös siitä, mitä tehdään, jos letka ei seuraakaan. Käytännössä jänis voi jatkaa sovittua vauhtia tai jättäytyä letkan kärkeen ja koittaa siitä vetää juoksijoita kovempaan vauhtiin.

Monet jänikset tienaavat elantonsa jänisjuoksuilla. Jänisten hankkiminen on siis kisajärjestäjälle taloudellinen panostus.

– Eivät jänikset ilmaisia ole. Varsinkin, kun jäniksiä tarvitaan useampi per matka niin kyllä siihen saa rahaa menemään, muotoilee Salonen.

Hän ei kuitenkaan halua puhua tarkoista summista. PNG:n tapauksessa jänikset ovat osa urheilijabudjettia.

– Jäniksiin menevät kulut ovat kuitenkin aika hyvin ennakoitavissa siinä kohtaa, kun lajiohjelma lyödään lukkoon. Siinä mielessä stressiä ei synny.

Toisinaan käy niinkin, ettei jänis yllä sovittuun tavoiteaikaan. Sovitun palkkionsa jänis tästä huolimatta saa, mutta kolaus maineelle saattaa olla kohtalokas.

– Maine on jänikselle tärkeä. Kisajärjestäjät käyvät keskenään paljon keskusteluja ja tieto huonosta jäniksestä kulkee kyllä. Jos juoksu ei suju, niin jänistykset voivat jäädä nopeasti aika vähiin.

Viime vuosina erilaiset tekniikan kehittyessä valojänikset ovat yleistyneet isoissa kisoissa. Ensimmäisen kerran valojänistä hyödynnettiin halli-SM-kisoissa vuonna 2021. Salonen ei kuitenkaan usko, että valojänikset veisivät porkkanat oikeiden jänisten suista.

– Jäniksen työ on vauhdinpitämisen lisäksi olla tuulenhalkojana juoksijoille ja tehdä juoksemisesta sillä tavalla helpompaa. Siihen valojänis ei pysty.

Ilkka Lappi