Nykypäivän tietotulvassa suunnistamisessa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisussa auttaa tiedelukutaito. Se sisältää käsitteellisen tiedon, tiedonhankinta- ja arviointitaidot sekä sitoutumisen tutkittuun tietoon. Yhdessä ne tukevat ilmiöiden ymmärtämistä, kriittistä ajattelua ja vastuullista päätöksentekoa. Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen on kuitenkin haastavaa. Väitöstutkimus osoittaa, että eri oppiaineita sekä tietoja, taitoja ja asenteita integroiva opetus voi edistää oppimista.

Tiedelukutaitoa pyritään kehittämään koulussa jo varhaisista vuosista alkaen, mutta riittävän tason saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Anni Vidbäckin väitöstutkimuksesta selviää, mitkä tekijät haastavat tiedelukutaidon opetusta ja oppimista alakoulussa ja miten haasteisiin voitaisiin tarttua.

Vidbäck tarkasteli väitöskirjassaan sekä opettajien kokemuksia tiedelukutaidon opetuksen haasteista että oppilaiden osaamista. Tulosten mukaan keskeinen haaste on, että oppilaiden on vaikeaa ymmärtää opetuksessa käsiteltävien tekstien sanastoa ja käsitteitä. Tämä heikentää tekstien ymmärtämistä. Erityisen haastavaa on myös useista teksteistä luetun tiedon yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Tutkimus osoittaa, että oppilaiden käsitteellinen ymmärrys rakentuu usein yksittäisten faktojen varaan. Vidbäckin mukaan vastaavasti useita tekstejä lukiessaan oppilaat poimivat teksteistä yksittäisiä tiedonpalasia, mutta eivät osaa yhdistää niitä johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

– Tämän vuoksi oppilaiden käsitysten kehittymistä ja tekstin integrointitaitoja tulisi tukea nykyistä enemmän. Opetuksessa olisi tärkeää ohjata oppilaita tarkastelemaan, miten yksittäiset tiedonpalaset linkittyvät toisiinsa, hän toteaa tiedotteessa.

Tiedelukutaidon opetuksen haasteisiin vastattiin väitöstutkimuksessa kokeilemalla, miten integroiva lähestymistapa voi tukea opetusta ja oppimista. Opetuskokeilussa yhdistettiin ympäristöopin sekä äidinkielen tavoitteita ja sisältöjä tutkivan työskentelyn keinoin. Integroiva lähestymistapa pyrkii eroon eriytymisestä, jossa esimerkiksi ympäristöopin sisältötietoja ja lukustrategioita opetetaan erikseen.

– Integroivan lähestymistavan ideaa voi kuvata polkupyörävertauksella: ajotaito syntyy vasta, kun eri osa-alueet, kuten liikennesääntöjen tuntemus, polkeminen ja vastuullinen asenne, toimivat yhdessä. Samoin tiedelukutaito kehittyy, kun käsitteellinen tieto, monilähteisen lukemisen taidot sekä tieteeseen sitoutuva asenne rakentuvat samanaikaisesti, Vidbäck kuvaa.

Väitöstutkimuksen mukaan integroiva lähestymistapa voi parhaimmillaan tarjota opettajille tukea tiedelukutaidon opetukseen ja mahdollisuuden oppia uutta. Myös oppilaiden oppimisen näkökulmasta tutkimuksen tulokset ovat kannustavia: heidän käsityksensä ja tekstien integrointitaidot kehittyivät opetuskokeilun aikana.

– Uuden lähestymistavan hyödyntäminen opetuksessa ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Sen merkitys voi vaihdella yksilöittäin, sillä siihen vaikuttavat myös opettajien ja oppilaiden yksilölliset piirteet ja luokassa tapahtuva vuorovaikutus, Vidbäck kertoo.

KM, FM Anni Vidbäck esittää väitöskirjansa Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen alakoulussa, kehittämistutkimus ekologisessa viitekehyksessä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15. toukokuuta (Turun yliopisto, Educarium, Edu1 -luentosali, Assistentinkatu 5).

Vastaväittäjänä on professori Tuija Turunen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)