Tullin ulkomaankauppatilastoista selviää, että Yhdysvallat oli viime vuonna Suomen toiseksi suurin vientimaa. Sen osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä ohitti EU-maiden yhteenlasketun osuuden, ja vienti kasvoi 10,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Tilastot osoittavat, että ilman risteilyaluksia Suomen vienti Yhdysvaltoihin olisi laskenut noin 15 prosenttia. Kuluvana vuonna kaupan kehitykseen tuovat epävarmuutta Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit ja niiden vaikutukset.

Yhdysvallat on 2020-luvulla vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tärkeimmistä vientimarkkina-alueista. Tullin tilastoista selviää, että Yhdysvallat oli viime vuonna toiseksi suurin tavaravientimaa 10,4 prosentin osuudella. Yhdysvaltojen osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä oli siten korkeampi kuin EU-maiden viennin yhteenlaskettu osuus, joka oli viime vuonna 8,2 prosenttia.

Suomesta Yhdysvaltoihin suuntaavan viennin arvo oli lähes 7,7 miljardia euroa viime vuonna. Vienti Suomesta Yhdysvaltoihin kasvoi 10,8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, ja samalla ajanjaksolla Suomen kokonaisviennin arvo kasvoi kolme prosenttia.

Suomen vienti Yhdysvaltoihin koostuu pääosin investointitavaroista ja teollisuuden tuotantotarvikkeista sekä kuljetusvälineistä. Yhteensä nämä kolme tavararyhmää kattoivat 88 prosenttia tavaroiden viennistä Yhdysvaltoihin viime vuonna.

Tullin ulkomaankauppatilastot osoittavat, että risteilyalustoimitukset ovat suurimpia yksittäisiä Suomesta Yhdysvaltoihin vietyjä toimituksia. Niillä on ollut suuri merkitys vientilukuihin viimeisinä vuosina. Risteilyaluksia on toimitettu 2020-luvulla viisi kappaletta, joista viimeisin vuonna 2025. Risteilyalusvienti yksin kattoi 24,3 prosenttia Suomen Yhdysvaltain tavaraviennistä vuonna 2025 ja oli arvoltaan 1,8 miljardia euroa.

– Ilman risteilyalusvientiä Suomen vienti Yhdysvaltoihin olisi laskenut noin 15 prosenttia vuonna 2025. Tiedossa on jo tulossa oleva risteilyalusvienti Yhdysvaltoihin kuluvalle vuodelle – se on kolmas todennäköisesti lähes kahden miljardin euron luokan alus. Myös neljän lisäaluksen tilauksesta on tiedotettu, jolloin risteilyalusvientejä riittäisi 2020-luvun loppuun. Risteilyaluksille ei ole määrätty tullimaksuja, toteaa tulliylitarkastaja Christina Telasuo tiedotteessa.

Yhdysvallat on yksi suurimmista suomalaisten lääkintäkäyttöön tarkoitettujen kojeiden ja laitteiden sekä mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeiden ostajamaista. Koko tavararyhmän viennistä 30 prosenttia suuntasi Yhdysvaltoihin. Myös Suomesta Yhdysvaltoihin suuntaava lääkevienti on merkittävää. Yhdysvaltain osuus Suomen koko lääkevalmisteiden ja farmaseuttisten tuotteiden viennistä vuonna 2025 oli 34,4 prosenttia.

Muita merkittäviä Suomesta Yhdysvaltoihin vietäviä tavaroita ovat teollisuuden koneet ja laitteet. Niiden vienti väheni 10,8 prosenttia vuonna 2025. Sähköteknisten laitteiden vienti nousi vain hieman, 0,6 prosenttia. Näiden tavararyhmien osuus koko viennistä Yhdysvaltoihin oli lähes neljännes.

Metsäteollisuuden tuotteiden osuus viennistä Yhdysvaltoihin oli vuonna 2025 noin 13 prosenttia, mikä tarkoitti noin 4,7 prosentin laskua verrattuna vuoteen 2024. Suomen paperin ja pahvin kokonaisviennistä 12,5 prosenttia ja paperimassan viennistä 5,2 vietiin vuonna 2025 Yhdysvaltoihin. Metallien ja metallituotteiden viennin osuus koko viennistä maahan oli 5,1 prosenttia.

Yhdysvaltojen kanssa käyty kauppavaihto oli edelleen Suomelle ylijäämäistä, ja maa on ollut vuosia ehdottomasti suurin ylijäämämaamme. Vuonna 2025 ylijäämää kertyi lähes 3,6 miljardia euroa. Risteilyalukset ovat kasvattaneet kauppataseen ylijäämää useana vuonna, mutta ylijäämä oli suuri myös vuonna 2024 (3,2 miljardia euroa), jolloin risteilyalusvientiä ei ollut. Yhdysvallat oli vuoden 2025 suurin yläjäämämaa myös, jos alusten arvo jätetään huomioimatta.

– Epävarmuutta kaupan kehitykseen ovat tuoneet Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit, ja tulliuhka säilynee lähitulevaisuudessa edelleen, toteaa Telasuo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)