Huostassa olleiden 0–2-vuotiaiden määrä kasvoi 9 prosenttia viime vuonna. Huostassa oli kaikkiaan 292 alle 3-vuotiasta lasta viime vuonna. Avohuollossa olleiden alle 3-vuotiaiden määrä kasvoi kymmenen prosenttia.

Ikäryhmän kiireelliset sijoitukset lisääntyivät vain vähän (+3 prosenttia), kuten myös lastensuojeluilmoitusten kohteena olevien 0–2-vuotiaiden määrä (+ 2 prosenttia).

– Tärkeää on, että lapsiperheet saavat tukea sitä tarvitessaan. Pienten lasten osalta kasvu näkyi kaikissa lastensuojelun tarkasteluissa. Se on huomionarvoista ja voi kertoa lapsiperheiden lisääntyneestä kuormituksesta tai siitä, että viranomaiset puuttuvat tilanteisiin entistä päättäväisemmin, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Johanna Hedman tiedotteessa.

Lastensuojelun keskeiset tunnusluvut pysyivät koko maan tilannetta tarkastellessa viime vuonna pääosin ennallaan.

Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja. Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla on vähän asiakkaita, kiireellisiä sijoituksia ja huostassa olevia lapsia.

– Alueiden erot voivat kertoa erilaisista tavoista järjestää palveluita, mutta myös alueen väestön hyvinvoinnista ja sosioekonomisista tekijöistä, Hedman sanoo.

Lastensuojeluilmoituksia ja avohuollon asiakasmääriä voi tarkastella hyvinvointialueittain entistä tarkemmin THL:n verkkopalvelussa.

Lastensuojelun asiakkuus oli yleisintä teini-ikäisillä. Viime vuonna avohuollon asiakkaina oli 3,6 prosenttia kaikista lapsista, eniten 16–17-vuotiaissa (4,8 %). Lastensuojeluilmoitukset kasvoivat yhä tässä ikäryhmässä. Lastensuojeluilmoitus tehtiin vuoden aikana joka seitsemännestä (14,7 %) 16–17-vuotiaasta.

– Nuoruusikäisten korostuminen tilastoissa voi viitata siihen, että lasten ja perheiden kasautuneet tuen tarpeet tunnistetaan liian myöhään, mutta myös siihen, että nuoruusiässä korostuviin mielenterveyden ja käyttäytymisen haasteisiin ei pystytä muissa palveluissa tarkoituksenmukaisesti vastaamaan, toteaa THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo.

Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 100 lasta (1,6 % lapsista), mikä on samaa tasoa kuin aiempina vuosina.

Huostassa oli vuoden aikana 11 500 lasta (1,1 %), ja kiireellisesti sijoitettuna 4 800 lasta (0,5 %).

– Sijoitusten määrän pysyminen vakaana ei yksin kerro tilanteen heikkenemisestä tai parantumisesta. Se voi tarkoittaa vakiintumista tai myös sitä, että lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle tarkastellaan entistä kriittisemmin, Hedman huomauttaa.

Viime vuonna lastensuojeluilmoitus tehtiin 117 000 lapsesta, mikä vastaa 10,9 prosenttia kaikista lapsista. Ilmoitusten kokonaismäärä nousi 246 000:een (+7 %), vaikka ilmoitusten kohteena olevien lasten määrä kasvoi vain hieman (+1 %).

– Kun ilmoitusten määrä kasvaa mutta lasten määrä ei, se kertoo ilmoitusten kasaantumisesta samoille lapsille. Syksyllä käyttöön saatavat aiempaa kattavammat tiedot auttavat ymmärtämään ilmiötä paremmin, kertoo THL:n johtava asiantuntija Martta Forsell.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa lasten ja perheiden tukea annettavaksi jatkossa yhä selkeämmin sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa lastensuojelun sijaan. Tavoitteena olisi siirtää asiakkaita lastensuojelusta sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Ehdotukset sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain muutoksista ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Lapsiperhepalveluiden piirissä oli THL:n arvion mukaan noin 150 000 lasta eli 15 prosenttia kaikista lapsista.

– Tänä vuonna pystyimme ensimmäistä kertaa tarkastelemaan muutamien hyvinvointialueiden tietojen perusteella, mitä sosiaalipalveluja lastensuojelun asiakkaat ovat saaneet. Jatkossa voimme analysoida entistä tarkemmin, millaista tukea lapset, nuoret ja heidän perheensä saavat. Sosiaalihuollon tietopohja tarkentuu Kanta-palveluiden käyttöönoton myötä, Forsell kertoo.

– Jatkossa näiden tietojen lisäksi tulisi saada tarkempaa tietoa esimerkiksi lastensuojelulaitoksista, ja sen vuoksi THL toivookin seuraavan hallituksen panostavan lastensuojelun tietopohjan vahvistamiseen tältäkin osin, Hedman lisää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)