Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat suosittelevat taloyhtiöitä tarkistamaan parvekkeiden lasikaiteet. Isännöintiliitto pitää turvallisuuden kannalta erittäin tärkeänä, että taloyhtiöt ryhtyvät toimeen, mutta muistuttaa samalla varmistamaan tarkastajan pätevyyden.

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat 3. heinäkuuta antaneet suosituksen, jonka mukaan taloyhtiöiden tulee tarkistaa parvekkeiden lasikaiteet. Vantaalla 19. kesäkuuta sattunut parvekeonnettomuus ja vuonna 2023 tapahtunut Vantaan parvekeonnettomuus ovat nostaneet esiin kysymyksen lasirakenteisten parvekekaiteiden turvallisuudesta.

– Parvekekaiteet ovat olleet hieman sokeapiste, jossa ongelmat ovat jääneet piiloon ja nyt traagisella tavalla ilmenneet näiden parveketurmien myötä, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo tiedotteessa.

– Nyt on tärkeää muistaa kaksi asiaa: mahdolliset riskirakenteet on selvitettävä, mutta samalla taloyhtiöiden on pidettävä pää kylmänä. Aiheen ollessa ajankohtainen, taloyhtiöille voidaan yrittää myydä myös tarpeettomia testejä, tai tarkastajalla ei välttämättä ole tarvittavaa osaamista parvekekaiteiden turvallisuuden arviointiin. Kumpikaan ei lopulta lisää turvallisuutta, Rintamo sanoo.

Rakennusvalvontojen ohjeen mukaan erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lasikaiteisiin, joissa lasi on tuettu vain kahdelta sivulta, yleensä ylhäältä ja alhaalta, lasilevyn yhteispaksuus on alle 9 millimetriä ja lasi ei ole karkaistua.

– Rakennusvalvontojen ohjeissa on listattuna tyypillisiä kohteita, mitkä voivat altistaa riskirakenteelle. Tähän listaan taloyhtiöiden on syytä tutustua. Jos taloyhtiössä on tällaiset parvekkeet, taloyhtiön kannattaa tiedottaa asukkailleen mahdollisesta riskirakenteesta ja turvallisuusriskistä sekä tutkituttaa parvekkeet, Rintamo lisää.

Isännöintiliitto pitää tärkeänä, että taloyhtiöt ottavat suosituksen vakavasti ja ryhtyvät selvittämään, koskeeko mahdollinen riski niiden rakennuksia.

– Rakennuksen omistajalla on velvollisuus huolehtia rakennuksen turvallisuudesta, muistuttaa Rintamo.

– Mikäli on tarpeen, taloyhtiö voi määrätä parvekkeet käyttökieltoon. Käyttökielto ei kuitenkaan voi olla vuosia kestävä pysyvä ratkaisu vaan taloyhtiön tulee ryhtyä tilanteen vaatimiin tarkastus- ja korjaustoimiin kohtuullisessa ajassa, jotta parvekkeet saadaan asukkaiden käyttöön jälleen turvallisesti, lisää Rintamo.

Rakennusvalvontojen ohjeessa muistutetaan, että jos taloyhtiö päätyy kieltämään parvekkeiden käytön, on varmistettava, että mahdollisessa hätätilanteessa varapoistumiseen tarkoitetut parvekkeet ovat käytettävissä pelastautumiseen tai että pelastautuminen on järjestetty muulla tavoin.

– Taloyhtiön tulee varmistaa, ettei parvekkeiden käyttökielto heikennä pelastusturvallisuutta. Mahdollisen tulipalon sattuessa hätäpoistumisteiden on oltava edelleen käytettävissä, Rintamo muistuttaa.

Tarkastajalta vaaditaan erityistä osaamista

Rakennusvalvontojen ohjeen mukaan tarkastamiseen liittyvät yksityiskohtaiset kysymykset, kuten mitä tarkastetaan, miten tarkastetaan ja mitkä ovat hyväksymiskriteerit, vaativat lasi- ja metallirakenteisiin perehtyneen asiantuntijan arviota. Tekijällä tulee olla riittävä osaaminen lasirakenteiden ja alumiini- tai teräsrakenteiden suunnittelusta, mitoituksesta, asennuksesta ja turvallisuusvaatimuksista. Tarvittaessa tarkastuksessa voidaan käyttää sekä rakennesuunnittelun että käytännön asennustyön asiantuntemusta.

– Tässä ei riitä, että joku käy katsomassa parvekkeita ja toteaa ne päällisin puolin hyväkuntoisiksi. Taloyhtiön pitää varmistaa, että tarkastajalla on juuri tällaisten rakenteiden arviointiin tarvittava osaaminen ja referenssi, Rintamo sanoo.

– Rakennusvalvontojen ohje selventää kuka on pätevä arvioimaan lasikaiteiden turvallisuutta. Tämä auttaa merkittävästi taloyhtiöitä valitsemaan päteviä tarkastajia, lisää Rintamo.

Isännöintiliitto muistuttaa, että tarkastuksiin ja korjaustoimiin ei pidä ryhtyä hätiköiden.

– On vaarana, että mennään ojasta allikkoon. Pahimmassa tapauksessa voidaan tehdä testejä, jotka eivät yksinään riitä takaamaan turvallisuutta, ja jotka antavat väärän kuvan tilanteesta. Toinen ääripää on sitten se, että taloyhtiö ei ryhdy mihinkään toimiin, vaikka kohteessa olisi riskirakenne, summaa Rintamo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)