Menneen jälkiä: Taidepiirien menetetyt lahjakkuudet
TaiteilijaVivi Munsterhjelm (1871–1950) maalasi muotokuvan kirjailija ja runoilija Johan Julius Wecksellistä (1838–1907) otetun valokuvan ja litografianlehden pohjalta kuutisen vuotta tämän kuoleman jälkeen. Munsterhjelm, ristimänimeltään Alma Vivia Olivia Dahlberg, opiskeli Turun piirustuskoulussa vuosina 1889–94. Hän oli lupaava tekijä, joka sai vuonna 1892 R. W. Ekmanin stipendin. Kuitenkin Vivi Dahlbergin avioiduttua taiteilija Ali Munsterhjelmin (1873–1944) kanssa 1899 hänen uransa jäi perhe-elämän varjoon, mikä oli ajan naistaiteilijoille varsin yleistä.
Vivi Munsterhjelm ei silti hylännyt taidetta kokonaan, vaan teki lyhytaikaisia opettajien sijaisuuksia Turun piirustuskoulussa vuosina 1908–13.
Persoonallisessa muotokuvassa tyylikäs nuori mies, turkulaissyntyinen Wecksell nojailee pöydänkulmaan palava sikari kädessään. Toinen käsi on rennosti housuntaskussa. Epämuodollinen muotokuva on kiteyttänyt nuoren miehen olemuksen, uhmakkuuden ja ehkä näennäisen itsevarmuuden. Teos antaa myös näkymän viime vuosisadan vaihteen nuorten miesten muotiin.
Kirjallisuutta Helsingin yliopistossa opiskellut Wecksell julkaisi urallaan vain kaksi ylistettyä, älyllistä ironiaa huokuvaa teosta, runokokoelman Valda ungdomsdikter (1860) ja näytelmän Daniel Hjort (1863). Lupaava ura päättyi kuitenkin lyhyeen, kun 24-vuotias Wecksell sairastui psyykkisesti ja vietti loppuikänsä, yli 40 vuotta, Lapinlahden mielisairaalassa.
Wecksellin traagiseksi muotoutunut elämänkaari inspiroi monia luovan alan nuoria toimijoita 1900-luvun alussa.
Rinha Takanen




















