Pellon ostohinnat laskivat viime vuonna, mutta vuokrahinnat pysyivät lähes ennallaan. Samalla vuokrapeltojen merkitys kasvaa, sillä jo noin 40 prosenttia pelloista on vuokrattua ja valtaosa tiloista hyödyntää vuokramaata.

Peltokauppoja tehtiin 644. Pellon keskihinta oli suurimmillaan Helsinki-Uusimaalla 10 135 euroa ja pienimmillään Pohjois- ja Itä-Suomessa 5 739 euroa hehtaarilta. Luvuissa eivät ole mukana sukulaiskaupat, joiden hintatasosta ei ole tietoa Maanmittauslaitoksessa. Vuonna 2024 pellon keskimääräinen vuokrahinta hehtaarilta vaihteli Helsinki-Uudenmaan 271 eurosta Pohjois- ja Itä-Suomen 161 euroon.

Suomessa oli peltoa vuonna 2024 noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta vajaa 40 prosenttia eli 865 000 hehtaaria oli vuokrattua. Tiloista 64 prosenttia viljeli vuokramaalla.

Pellon vuokrahinta oli Suomessa vuonna 2024 keskimäärin 234 euroa hehtaarilta. Muutokset vuosien välillä ovat vähäisiä, sillä vuokrasopimukset ovat monivuotisia ja hinnat muuttuvat pääasiassa sopimuksia uudistettaessa.

Vuokran suuruuteen vaikuttavat muun muassa pellon sijainti, maan laatu, kysyntä ja tarjonta sekä se, mitä pellolla on tarkoitus viljellä. Nykyisessä taloustilanteessa pellon korkeat ostohinnat ohjaavat yhä vahvemmin vuokraamiseen ja vuokraajatilan omaan tuotantoon hyvin soveltuvista pelloista ollaan valmiita maksamaan keskimääräistä korkeampaa vuokraa.

Toisinaan tarve on kuitenkin vähemmän vaativa: peltoa saatetaan tarvita esimerkiksi lannan levitykseen, jolloin maan laadulla ei ole yhtä suurta merkitystä kuin erikoiskasvien viljelyssä.

Eniten vuokrattua peltoa on Ahvenanmaalla sekä Lapissa ja Kainuussa. Ahvenanmaalla vuokrapeltojen suurta osuutta selittävät korkeat maan hinnat, alueen rajallinen pinta-ala sekä erikoisviljelyyn soveltuvan maan niukkuus. Lapissa ja Kainuussa taustalla vaikuttavat todennäköisesti erilaiset, aluekohtaiset tekijät. Erityisesti Kainuussa maatilojen määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten koko maassa, mikä on vapauttanut peltoa vuokramarkkinoille.

Peltojen kauppahinnat vaihtelevat huomattavasti. Halvimmillaan pelto vaihtoi omistajaa noin tuhannen euron hehtaarihintaan, kun taas korkeimmillaan hinnat nousivat 20 000–23 000 euroon hehtaarilta. Myytyjen kohteiden peltoalat vaihtelivat kahdesta hehtaarista yli 80 hehtaariin.

Vuonna 2025 peltokaupoissa omistajaa vaihtoi noin 5 000 hehtaaria peltomaata, mikä vastaa vain 0,2 prosenttia koko maatalousmaasta. Suurin osa pellosta siirtyy omistajalta toiselle sukupolvenvaihdosten tai tilakauppojen yhteydessä, eikä näiden kauppojen hinnoista ole tietoa tässä tilastossa.

Peltoa voidaan vuokrata myös muuhun kuin maatalouskäyttöön. Erityisesti aurinkovoimalat kilpailevat pellosta alueilla, joiden lähellä on riittävä sähköverkkokapasiteetti tuotetun sähkön siirtämiseen.

– Uutisoinnin perusteella aurinkovoimaloiden vuokra-ajat ovat pitkiä ja vuokrahinta parempi kuin maatalouskäytössä. Tällöin vuokrahinnat voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin hehtaarilta. Tällaiset sopimukset ovat pitkäaikaisia ja usein pelto menettää maataloustukikelpoisuutensa, toteaa yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) tiedotteessa.

Pellon kauppahintatilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston aineistoon. Aineistossa on mukana rakentamattomasta, puhtaasta peltomaasta tehdyt kaupanvahvistajan vahvistamat kaupat, joissa pinta-ala on vähintään kaksi hehtaaria. Sukulaisuuskauppoja ei ole huomioitu.

Pellon vuokrahintatilasto perustuu Luken kannattavuuskirjanpitoaineistoon. Maanmittauslaitoksen tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2025 ja kannattavuuskirjanpitoaineiston tiedot vuodelta 2024. Vuokrapellon määrä perustuu Luken maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilastoihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)