Opintolainoja nostettiin tammikuussa 279 miljoonan euron edestä, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Tammikuussa nostettuja opintolainoja oli vähemmän viimeksi vuonna 2018. Nostettujen opintolainojen keskikorko oli 4,46 prosenttia, ja se oli 2,22 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2023 tammikuussa. Viimeksi opintolainojen uusien nostojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.

Euriborsidonnaisten lainojen osuus oli 86 prosenttia kaikista nostetuista opintolainoista, ja niiden keskikorko oli 4,52 prosenttia. Pankkien omien viitekorkojen käyttö on yleistynyt opintolainojen uusissa nostoissa. Tammikuussa 2024 primekorkoihin eli pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja oli 14 prosenttia opintolainojen uusista nostoista, kun vielä vuoden 2022 tammikuussa niiden osuus oli viisi prosenttia. Pankkien omiin viitekorkoihin sidotuissa uusissa nostoissa keskikorko oli hieman alempi kuin euriboriin sidotuissa opintolainanostoissa (4,04 %).

Opintolainakannan voimakas kasvu on taittunut. Tammikuun lopussa opintolainakanta oli 6,2 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 4,0 prosenttia. Viimeksi vuosikasvuvauhti oli hitaampi syyskuussa 2011. Kannan kasvu on ollut nopeaa viimeisten vuosien ajan, mutta vuosikasvuvauhti on hidastunut tasaisesti nostomäärien pienenemisen ja Kelan maksamien opintolainahyvitysten myötä2. Opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuonna 2017 voimaan tulleen opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintotukiuudistuksesta seuranneiden suurentuneiden lainaerien lisäksi opintolainakantaa on kasvattanut lainanottajien määrän lisääntyminen.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa uusia asuntolainoja 0,8 miljardin euron edestä, mikä on 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 90 miljoonaa euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski joulukuusta ja oli 4,36 prosenttia tammikuussa. Asuntolainakanta oli tammikuun 2024 lopussa 106,4 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu -1,5 prosenttia. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 miljardia euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,8 miljardia euroa ja muita lainoja 17,7 miljardia euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja4 tammikuussa 1,8 miljardia euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 490 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli 5,58 prosenttia. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli tammikuun lopussa 107,1 miljardia euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,0 mrd. euroa.

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun lopussa 108,2 miljardia euroa ja talletusten keskikorko 1,25 prosenttia. Talletuskannasta oli yön yli -talletuksia 68,8 miljardia euroa ja määräaikaistalletuksia 11,6 miljardia euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 1 470 miljoonan euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 3,40 prosenttia.

Vuonna 2022 opintolainahyvityksiä maksettiin jo noin 87,8 miljoonaa euroa ja vuosina 2015–21 yhteensä noin 226,5 miljoonaa euroa.

Kelan tilastojen mukaan opintovelallisia oli 525 000 lukuvuonna 2022–23, kun kolme vuotta aikaisemmin opintovelallisia oli 63 000 vähemmän.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)