Mirja Paavilainen sai mystisen puhelun ja lähti ulos – ruskolaistytön ystävillä uutta taustatietoa katoamisesta

KY ja Iskeri olivat 1970-luvun nuorten suosimia diskoja. Arkistokuva KY:sta joulukuulta 1977, jolloin Mirja Paavilaista ei enää diskossa näkynyt. KY ja Iskeri olivat 1970-luvun nuorten suosimia diskoja. Arkistokuva KY:sta joulukuulta 1977, jolloin Mirja Paavilaista ei enää diskossa näkynyt. Kuva: Veikko Wahlroos

Aamuset on uutisoinut toukokuusta lähtien 19-vuotiaan ruskolaisen Mirja Paavilaisen unohtuneesta katoamisesta vuodelta 1976, josta poliisi avasi edellisviikolla uuden katoamisilmoituksen. Edellisen 26. marraskuuta julkaistun jutun jälkeen toimitukseen ottivat yhteyttä, toisistaan tietämättä, kaksi Paavilaisen ystävää. Heidän kertomuksensa tukevat toisiaan.

Anette Ekman kertoo olleensa Paavilaisen läheinen ystävä. Hänellä on paljon tietoa ”Mirriksi” kutsutun Paavilaisen elämästä, mutta poliisi ei ollut näistä tiedoista kiinnostunut vuonna 1976.

– Minuun oli poliisi yhden kerran yhteydessä. Kysyi, tiedänkö missä Mirja on. Mitään taustoja ei kysellyt, Ekman hämmästelee.

Ekman ja Paavilainen kävivät Turun Suomalaista Yhteiskoulua (TSYK). Aamuset on tarkistanut tiedot TSYK:n oppilasluetteloista. Paavilainen oli jättänyt itsensä luokalle korottaakseen arvosanojaan, eli vasten aiempia lehtitietoja Mirja olisi kirjoittanut ylioppilaaksi vasta vuonna 1977.

Abiturientti Ekman puhui Paavilaisen kanssa vielä sunnuntaina, jolloin Paavilainen viimeisen kerran nähtiin.

– Sunnuntaina soiteltiin ja sovittiin, että nähdään maanantaina. Muistikuvani on, että minulla olisi ollut yo-kirjoitukset maanantaina. Maanantaiaamuna Mirrin äiti soitti ja kysyi, tiedänkö Mirristä jotain. Ei ollut tullut yöksi kotiin.

Ekman kumoaa aiemmin mediassa kerrotut tiedot siitä, että Paavilainen olisi poistunut kotoaan vaivihkaa ja sanaakaan sanomatta. Paavilaisen äiti oli sanonut Ekmanille, että Mirja kertoi lähtevänsä ulos.

Näitä tietoja ei ole aiemmin kerrottu julkisuudessa.

– Äiti kertoi, että Mirja oli saanut puhelun ennen lähtöään. Kuka on ollut soittaja? Sitä en pysty mitenkään arvuuttelemaan. Se on mysteeri, Ekman huokaa.

Paavilaisella ei ollut Ekmanin mukaan pidempiaikaista poikaystävää. Poikia hän kuitenkin tapaili.

– Ne olivat yhden illan juttuja. Pääasiassa opiskelijoita ja fiksuja tyyppejä. Kyllä me bailattiin viikonloppuisin. KY:n diskossa kävimme lähellä Turun kasarmia, joskus myös Iskerissä.

Tuohon aikaan bussilla ei päässyt viikonloppuisin illalla Ruskolle.

– Kyllä hän lähti välillä jonkun luo yöksi ja palasi vasta aamulla. Mirri liftasi paljon. Kun sain kortin, niin sitten minä kuskasin häntä, Ekman kertoo.

– Sen muistan, että Mirrin isä oli hyvin ankara. Mirri jopa vähän pelkäsi häntä.

Paavilaisen katoaminen on vaivannut myös Tuire Lindqvistiä. Hän oli Paavilaisen luokkatoveri TSYK:ssa seitsemän vuoden ajan. Lindqvistin muistot tukevat Ekmanin kertomaa.

– Tapahtumapäivästä en muista muuta, kuin että se oli pakollisten yo-kirjoitusten jälkeen. En muista mitään edeltävästä viikonlopusta. Yritin keskittyä yo-kirjoituksiin, enkä itse ollut ”ulkona”.

Lindqvist muistaa Paavilaisen kunnianhimoisena nuorena, jonka tavoitteena oli yliopisto.

– Hänellä oli usein tapana ulkoilla läksyjen lomassa. On aivan selvää, ettei hän kadonnut vapaaehtoisesti. Hänellä oli suunnitelmia tulevaisuutta varten. Eikä hän myöskään olisi satuttanut vanhempiaan karkaamalla.

Poliisi ei ole ollut Lindqvistiin yhteydessä Paavilaisen katoamisesta.

Jos tiedät jotain Mirja Paavilaisen seurassa liikkuneista ihmisistä, ota yhteytta osoitteeseen aamuset@aamuset.fi.

Eveliina Portnoj

Näkymätön Ester Galleria Askissa Taiteen talolla

Näkymätön Ester on kuvataiteilija Maria Ylikosken pitkäkestoinen taideprojekti, jossa taiteilija rakentaa muotokuvaa tädistään Ester Markkolasta (1920–2010). Ester työskenteli presidentti Urho Kekkosen palveluksessa vuosina 1952–1986 huolehtien presidenttiparin vaatetuksesta, yksityistiloista ja arjen sujumisesta. Hän asui presidentin virka-asunnon Tamminiemen ullakolla ja matkusti mukana valtiovierailuilla. Hän oli yksi niistä ihmisistä, joiden työ oli välttämätöntä mutta joiden odotettiin pysyvän näkymättöminä.

Pyhän Katariinan alikulkukäytävä Kaarinassa suljetaan väliaikaisesti

Maantie 180 Kurkela-Kuusisto-hankkeessa parannetaan maantietä kaksiajorataiseksi ja nelikaistaiseksi noin 1,3 kilometrin matkalta Kaarinassa. Pyhän Katariinan alikulkukäytävä sijaitsee levennettävän osuuden varrella, ja on yksi hankkeessa rakennettavista uusista silloista. Alikulkukäytävän kohdalla on jo aloitettu vanhan sillan purkutyöt muun muassa poistamalla asfalttia, ja nyt alikulkukäytävä suljetaan kokonaan uuden sillan rakennustöiden ja maantien levennystöiden vuoksi.

Vanhat niksit asunnon viilentämiseksi edelleen arvossaan helteellä

Euroopassa kärvistellään paahtavassa kuumuudessa ja Suomessakin lämpötilat ovat paikoin olleet hellerajan tuntumassa useampana päivänä. Lomalaiset kiittävät, mutta taloyhtiössä asukkaalle koti voi muuttua sietämättömän kuumaksi. Edelleen vanhat hyvät perusniksit kannattaa ottaa käyttöön, jotta oma asunto pysyisi mahdollisimman viileänä.

Asuntolainoissa on suosittu tänä vuonna entistä useammin lyhyitä korkoja

Asuntolainaan valitaan Suomessa yleisimmin vaihtuva viitekorko. Tänä keväänä lyhyiden korkojen suosio on kasvanut, mutta käänne suosiossa saattaa tapahtua jo kesän aikana.

Kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi

Kesäkuussa Suomessa oli 13 hellepäivää, ja kuukauden keskilämpötila oli suuressa osassa maata 1–2 astetta keskiarvon yläpuolella. Maasalamoita havaittiin selvästi tavanomaista vähemmän.

Tutkimus: Fyysinen rasitus ei lisää syöpäkasvaimen verenvirtausta

Riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan tiedetään vähentävän useiden syöpien riskiä, mutta syöpä voi kehittyä myös fyysisesti aktiiviselle ihmiselle.

Liedon keskusurheilukenttä avattiin, kunnostustyöt jatkuvat edelleen

Liedon kovia kokenut keskusurheilukenttä avattiin näyttävästi 29. kesäkuuta, kun Liedon Parma järjesti kentällä yleisurheilukisat. Yleisurheilun harjoittelupaikat ovat nyt auki seurojen ja kaupunkilaisten käyttöön. Jalkapallonurmi saadaan käyttöön loppukesästä.

Rattijuopumus ollut rangaistavaa tasan sata vuotta

Tällaisella kampanjalla taisteltiin rattijuopumusta vastaan vuonna 1984.

Rattijuopumus säädettiin rangaistavaksi Suomessa tasan sata vuotta sitten, eli 1. heinäkuuta 1926. Rangaistukset ovat muuttuneet vuosien saatossa, kuten myös ihmisten asenteet humalassa ajamista kohtaan, mutta päihtyneenä ajaminen on yhä vakava liikenneturvallisuusongelma, kerrotaan Liikenneturvan tiedotteessa.

Päällystystyö hidastaa Jaanintien liikennettä kahdessa paikassa

Jyrsintä- ja päällystystyö hidastaa liikennettä Jaanintiellä, välillä Hämeentie-Kohmontie, 10. heinäkuuta asti. Yksi ajokaista on pois käytöstä työmaan kohdalla. Paikalla on liikenteenohjaajat ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Loimu aloittaa juhlakautensa kotiottelulla

Lentopallon Mestaruusliigan kauden 2026-2027 otteluohjelmat on julkaistu. Miesten Mestaruusliigan avausotteluna nähdään 16. lokakuuta Raisiossa Loimun ja Akaa-Volleyn kohtaaminen. Alkava Mestaruusliigakausi on Loimun 50. peräkkäinen korkeimmalla sarjatasolla.

Sijoittajat eivät lunasta sijoituksia kesämenojen vuoksi

Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta sijoittajasta ei aio lunastaa sijoituksiaan kesän kulujen kattamiseksi, selviää OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Nuoret kuitenkin erottuvat joukosta.

Työttömien oikeus opiskella muuttuu

Lakimuutos , joka helpottaa yli 25-vuotiaiden opiskelua työttömyysturvalla, tulee voimaan 1. heinäkuuta 2026. Uutta sääntelyä sovelletaan opintoihin, jotka alkavat 1. heinäkuuta 2026 tai sen jälkeen.  Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää ja lisätä opiskelumahdollisuuksia työttömänä sekä helpottaa hallinnollista taakkaa.

Hesburger julkaisi ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa

Hesburger on julkaissut ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa, jossa avataan yhtiön vastuullisuustyötä ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmista. Vastuullisuusraportti perustuu Burger-In Oy -konsernin vuoden 2025 tietoihin ja EU:n CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) -kestävyysraportoinnin viitekehykseen. Raportointi ei ole Hesburgerille pakollista, mutta yhtiö halusi koota vastuullisuustyönsä nyt ensimmäistä kertaa yhteen raporttiin.

Antti Eklundin näyttely kunnioittaa rescuekoiria

Antti Eklundin taidenäyttely Rescued! avautuu Naantalin taidehuoneella 30. kesäkuuta. Näyttely on auki 19. heinäkuuta saakka.

Kolme tuttua pelaajaa tuo Loimulle jatkuvuutta

Raision Loimun valmistautuminen lokakuussa alkavaan seuran 50. peräkkäiseen pääsarjakauteen on jatkunut kolmen entuudestaan tutun pelaajan kanssa sopimuksien allekirjoittamisella. Hakkuri Hugo Kadin ja yleispelaaja Samuel Salmisen kanssa on tehty jatkosopimukset ja viimeiset kaudet Tuto Volleyssa pelannut passari Janne Pyhäjärvi palaa oranssi-mustaan peliasuun. Kaikki kolme sopimusta ovat kestoltaan yhden vuoden mittaisia ja lisäksi niissä on toinen vuosi optiona.

Naantalin uudistunut ilme näkyy nyt katukuvassa

Naantalin uudistunut visuaalinen ilme ja ydinviestit kolmella kielellä näkyvät nyt eri puolilla kaupunkia. Uusi ilme näkyy osassa kaupungin bussipysäkeistä, Fölin linjojen 2 ja 5 busseissa sekä kaupungin tauluissa eri puolilla Naantalia.

Vivaldin vuodenajat soivat Raision kirkossa

Viulisti Frida Backman ja urkuri Aleksanteri Wallius esittävät barokkimestari Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa -teoksen Raision kirkossa keskiviikkona 8.7. kello 19. Vivaldi (1678–1741) oli yksi barokin merkittävimmistä säveltäjistä ja hänet tunnetaan mm. konserttomuodon kehittäjänä. Konserttoja hän sävelsikin peräti yli 500 kappaletta. Raisiossa kuultavat neljä vuodenaikakonserttoa ovat näistä tunnetuimmat ja samalla luultavasti myös hänen koko tuotantonsa tunnetuimmat teokset.

Kadunrakennustyö katkaisee autoliikenteen Joukahaisenkadulla ensi vuoden loppuun asti

Kadunrakennustyö katkaisee tien moottoriajoneuvoliikenteeltä Joukahaisenkadulla, välillä Untamonkatu –  Kalevansillan kevyen liikenteen väylä. Kiertoreitti opastettu Untamonkadun – Lemminkäisenkadun – Tykistökadun kautta. Liikennejärjestelyt ovat voimassa arviolta vuoden 2027 loppuun saakka.

Näköislehti

Kaupunki
Vanhojen kaksipyöräisten päivä Nautelankosken museossa vuonna 2024.
Salla Kemppi.
Samppa Rinne odottaa malttamattomana muutaman kuukauden päästä alkavan Fuugan valmistumista. Tällä hetkellä talossa on aluillaan viimeistelytyöt.
Urheilu

Liedon keskusurheilukenttä avattiin, kunnostustyöt jatkuvat edelleen

Liedon kovia kokenut keskusurheilukenttä avattiin näyttävästi 29. kesäkuuta, kun Liedon Parma järjesti kentällä yleisurheilukisat. Yleisurheilun harjoittelupaikat ovat nyt auki seurojen ja kaupunkilaisten käyttöön. Jalkapallonurmi saadaan käyttöön loppukesästä.

Loimu aloittaa juhlakautensa kotiottelulla

Lentopallon Mestaruusliigan kauden 2026-2027 otteluohjelmat on julkaistu. Miesten Mestaruusliigan avausotteluna nähdään 16. lokakuuta Raisiossa Loimun ja Akaa-Volleyn kohtaaminen. Alkava Mestaruusliigakausi on Loimun 50. peräkkäinen korkeimmalla sarjatasolla.

Kolme tuttua pelaajaa tuo Loimulle jatkuvuutta

Raision Loimun valmistautuminen lokakuussa alkavaan seuran 50. peräkkäiseen pääsarjakauteen on jatkunut kolmen entuudestaan tutun pelaajan kanssa sopimuksien allekirjoittamisella. Hakkuri Hugo Kadin ja yleispelaaja Samuel Salmisen kanssa on tehty jatkosopimukset ja viimeiset kaudet Tuto Volleyssa pelannut passari Janne Pyhäjärvi palaa oranssi-mustaan peliasuun. Kaikki kolme sopimusta ovat kestoltaan yhden vuoden mittaisia ja lisäksi niissä on toinen vuosi optiona.

Otteluanalyysi: TPS nousi voittoon Muzacin lisäaikamaalilla

Albijon Muzaci.

TPS palasi voittokantaan jalkapalloilun Veikkausliigassa, kun se löi Kupittaalla FF Jaron 3–2. Voittomaali syntyi dramaattisesti ottelun lisäajalla. Albijon Muzaci iski voittomaalin.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.