Turun yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten lehtopöllöjen (Strix aluco) värimorfit sopeutuvat muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. MSc Charlotte Perrault tutki, miten harmaat ja ruskeat lehtopöllöt selviytyvät Pohjois-Euroopan muuttuvan lumipeitteen ja lämpötilavaihteluiden aiheuttamista haasteista.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristöön erityisesti pohjoisessa, missä lumisista talvista on tulossa harvinaisempia. Tämä maiseman muutos vaikuttaa eläimiin, jotka ovat sopeutuneet elinympäristöönsä ja joiden selviytymisessä suojaväri ja lämmönsäätely ovat keskeisiä tekijöitä. Saaliseläimillä suojaväri auttaa piiloutumaan saalistajilta, mutta myös petoeläimet luottavat metsästäessään omaan suojaväriinsä, jotta saaliseläimet eivät havaitsisi niitä.

Kun eläinten elinympäristö muuttuu ilmastonmuutoksen vuoksi, myös eläinten selviytymisen odotetaan muuttuvan.

Lehtopöllöillä (Strix aluco) on kaksi geneettisesti määräytyvää värimuotoa, harmaa ja ruskea. Nämä värimuodot tarjoavat kiinnostavan asetelman ympäristömuutoksen vaikutusten tutkimiseen. Miten eri värimuunnos vaikuttaa pöllön sopeutumiseen vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin? Mikä rooli suojavärillä ja lämmönsäätelyllä on eri väristen pöllöjen selviytymisessä?

Lumisessa ympäristössä harmaalla pöllöllä on tunnetusti etua suojaväristään verrattuna ruskeaan pöllöön, joka on helpompi havaita lumessa. Harmaiden pöllöjen tiedetään myös selviytyvän lumisina talvina paremmin kuin ruskeiden pöllöjen. Mitkä tekijät siis voisivat selittää selviytymiseron pöllöjen kahden värin välillä?

Perrault tutki väitöstutkimuksessaan lehtopöllöjen käyttäytymistä ja höyhenten eristyskykyä eri ympäristöolosuhteissa. Tutkimuksessa selvitettiin genetiikan, käyttäytymisen ja ilmastonmuutoksen monimutkaista vuorovaikutusta.

Lehtopöllön käyttäytymiskokeissa havaitsi, että kun pöllöt sijoitettiin uuteen ympäristöön, kummatkaan pöllöt eivät selkeästi valinneet suojavärin kannalta parasta ympäristöä levähdykselleen, mutta ruskeat pöllöt valitsivat useammin istua avoimella alueella.

– Tämä viittaa siihen, että ruskeat pöllöt ovat harmaita rohkeampia, koska ne valitsevat riskialttiimman levähdyspaikan. Näin ruskeat pöllöt altistavat itsensä mahdollisille saalistajille ja häiriköille. Tämä ero tilankäytössä uudessa elinympäristössä voisi selittää Suomessa ankarina talvina havaitun eron selviytymisessä, Perrault sanoo.

Suojavärin merkitystä Perrault tutki tarkkailemalla pienten varpuslintujen häirintäkäyttäytymistä pöllöjen lähellä. Varpuslinnut usein häiritsevät pöllöjä päivisin, jolloin pöllöt lepäävät. Molempia värimuotoja häirittiin yhtä paljon, mutta varpuslintujen häirintäkäyttäytyminen muuttui ympäristöolosuhteiden mukaan. Ruskeita pöllöjä häirittiin useammin lumisissa olosuhteissa ja harmaita pöllöjä silloin, kun lunta ei ollut. Pöllön väri siis vaikutti siihen, miten paljon sen lepoa häirittiin eri ympäristöolosuhteissa.

Nämä havainnot korostavat, miten ilmaston aiheuttamat lumipeitteen muutokset voivat muuttaa pöllön kahden värimuodon välistä dynamiikkaa.

– Harmaat lehtopöllöt ovat tähän asti olleet etulyöntiasemassa lumisessa ilmastossa, mutta niiden selviytyminen saattaa heikentyä leudompien ja lumettomampien talvien myötä. Tämä saattaa vaikuttaa harmaiden ja ruskeiden lehtopöllöjen populaatiorakenteisiin tulevaisuudessa, Perrault sanoo.

Lopuksi tutkittiin lehtopöllön eri värimuotojen höyhenten eristyskykyä yhdeksässä populaatiossa eri puolilla Eurooppaa. Sulkien eristävyys muuttui pöllöpopulaatioiden sijainnin mukaan Euroopassa mutta pöllön värillä ei havaittu merkitystä. Tämä saattaa auttaa ylläpitämään eri värimuotoja populaatiossa.

Värimuotojen erilaiset selviytymisstrategiat korostavat monimutkaista tasapainoa ympäristöön sopeutumisen ja geneettisten taipumusten välillä.

– Käyttäytymisen, suojavärin, lämmöneristyskyvyn ja ympäristön muutosten välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan ennustaa näiden monimuotoisten lajien tulevaisuutta nopeasti muuttuvassa maailmassa, Perrault toteaa.

Perrault esittää väitöskirjansa An exploration of ecological processes underlying fitness differences in colour polymorphic tawny owls julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31. tammikuuta kello 12 (Turun yliopisto, Natura, luentosali IX, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä. https://utu.zoom.us/j/63230523680.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Rose Thorogood (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jon Brommer (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)