Kyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia suomalaisista luottaa jalankulkijana täysin siihen, että autoilija pysähtyy ennen suojatietä antaakseen tietä. Jalankulkijoiden vaaratilanteet ja onnettomuudet suojateillä ovat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla.

Useampi kuin joka toinen suomalainen (53 prosenttia) on joutunut vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen suojatiellä, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Lähes kolmannes (31 prosenttia) kertoo näin tapahtuneen jalankulkijana. 22 prosenttia on joutunut vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen suojatiellä autoa ajaessaan tai auton kyydissä ollessaan, 18 prosenttia pyöräilijänä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.

Jalankulkijoiden vaaratilanteet ja onnettomuudet suojateillä ovat kyselyn mukaan yleisimpiä pääkaupunkiseudulla. Joutuminen vaaraan tai onnettomuuteen suojatiellä pyöräilijänä taas on yleisintä Pohjois-Pohjanmaalla.

Liikenneturvan mukaan vuosina 2021–23 jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä, ja kuolleista joka viides menehtyi suojatiellä. Kaikista jalankulkijoiden kuolemantapauksista 40 prosenttia tapahtui pimeällä tai hämärässä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat, että heijastin olisi mahdollisesti pelastanut kuolemalta joka toisen heijastinta käyttämättömän, pimeällä onnettomuuteen joutuneen jalankulkijan.

LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri korostaa, että suojateiden turvallisuus riippuu meistä kaikista: autoilijalla on velvollisuus mukauttaa tilannenopeutensa siten, että suojatien eteen ehtii aina pysähtyä, ja jalankulkijalla on velvollisuus tehdä itsensä näkyväksi heijastimella.

– Etenkin Etelä-Suomessa talvi on ollut lauha. Räntä, tihkusade ja sumu heikentävät näkyvyyttä pimeällä entisestään, ja nollan kummallakin puolella sahaava lämpötila voi tehdä teistä paikoin vaarallisen liukkaita. Vähälumisena talvena teillä on näkynyt myös aiempaa enemmän pyöräilijöitä. Pimeät ja liukkaat olosuhteet korostavat ennakoinnin merkitystä, jotta suojatiet olisivat nimensä veroisia: hidasta ajoissa ja ota muut kulkijat huomioon, liikut sitten autolla, pyörällä tai jalan.

Arjen katsaus -kyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia suomalaisista luottaa jalankulkijana täysin siihen, että autoilija pysähtyy ennen suojatietä antaakseen tietä. Yli puolet (55 prosenttia) on väitteestä jokseenkin tai täysin eri mieltä. Reilu 80 prosenttia on huolissaan lasten suojatieturvallisuudesta koulujen lähistöillä.

– Tulokset ovat valitettavia mutta ikävä kyllä eivät yllättäviä. Yksi merkittävä turvallisuutta heikentävä tekijä on puhelimen näppäily ajon aikana. Nopeakin puhelimen vilkaisu vie kuljettajan huomion pois liikenteestä ja pidentää reaktioaikaa esimerkiksi tilanteessa, jossa pyöräilijä sujahtaa suojatielle. Sama pätee myös kevyen liikenteen kulkijoihin: heidänkin kannattaa pitää katse ympäristössä puhelimen sijaan, Alaviiri sanoo tiedotteessa.

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) jalankulkuraportin mukaan jalankulkijan kuolemaan johtaneista vuosina 2017–21 suojatiellä tapahtuneista onnettomuuksista valtaosa tapahtui valo-ohjaamattomalla suojatiellä.

LähiTapiolan alueyhtiöt ovat lahjoittaneet kunnille yhteensä jo yli sata Välkky-suojatievaroitinta. Välkky tunnistaa suojatiealueelle tulevan kulkijan ja varoittaa autoilijaa tästä vilkkuvalla valolla.

– Innovaatiot, kuten Välkyt, tarjoavat uusia mahdollisuuksia etenkin taajaan asutuilla alueilla, joissa liikenteen infrastruktuuri valaistuksineen on vähäisempää. LähiTapiolan lahjoittamia suojatievaroittimia on sijoitettu painottaen koulujen läheisyyttä ja vaarallisimmiksi tunnistettuja suojateitä.

Kyselyyn vastasi 6 030 henkilöä 17.4.–13.5.. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 1,3 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)