Ylivelkaantuneista 80 prosenttia on työssäkäyviä – 42 prosenttia tienaa yli 3 000 euroa. Pikavippivelkaantuneista 80 prosenttia käy töissä tai toimii yrittäjänä. Ylivelkaantuneista kaikkiaan 42 prosenttia tienaa yli 3000 euroa. Viidennes tienaa yli 4 000 euroa ja noin kaksi prosenttia yli 6 000 euroa kuukaudessa.

Joka viides ylivelkaantunut käyttää puolet tuloistaan pikavippien lyhennyksiin. Velkaongelmat keskittyvät erityisesti ruuhkavuosia eläviin 26–40-vuotiaisiin, joita on 42 prosenttia ylivelkaantuneista.

Korkea koulutus ei täysin suojaa velkaantumiselta, sillä kolmanneksella ylivelkaantuneista on korkeakoulututkinto.

Tiedot selviävät Lakitoimisto Takaisinperinnän tekemän Pikavippivelkaantunut Suomi -kyselytutkimuksen vastauksista. Vastaajina oli 765 ylivelkaantunutta ja muutoin tuhat täysi-ikäistä.

Pikavippivelkaantuminen muodostaa merkittävän taloudellisen taakan velallisille.

– Joka viides ylivelkaantunut käyttää puolet tuloistaan pikavippien lyhennyksiin. Ja lisäksi reilut 35 prosenttia ylivelkaantuneista käyttää tuloistaan 20–30 prosenttia pikavippilainojen takaisinmaksuun. Ylivelkaantumisen kulut syövät merkittävän osan varoista, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja Olli-Matti Korhonen sanoo tiedotteessa.

Noin 15 prosenttia ei osaa arvioida lyhennystensä osuutta ja 15 prosenttia ei lyhennä pikavippivelkojaan lainkaan.

– Lyhentämättömyyden taustalla voi olla vaikea maksukyvyttömyys. Epätietoisuus lyhennysten arvioinnissa voi puolestaan johtua monipolvisen pikavippikierteen takaisinmaksujärjestelyjen monimutkaisuudesta, Korhonen toteaa.

Vastaajista 52 prosenttia on naisia, 47 prosenttia miehiä, prosentti ei halunnut kertoa.

Ylivelkaantuneista yli 40 prosenttia on keskituloisia. Palkkatulojen mediaani oli 3 322 euroa tammikuussa.

– Ylivelkaantuneista 42 prosenttia tienaa yli 3 000 euroa kuukaudessa. Velkaantuneista viidennes tienaa yli 4 000 euroa kuukaudessa ja noin 2 prosenttia tienaa yli 6000 euroa. Tämä rikkoo stereotypiaa pienituloisten pikavippivelkaantumisesta, vaikka valtaosa pikavipeillä velkaantuneista kuuluukin alempiin tuloluokkiin, Korhonen kertoo.

Ylivelkaantuneista 36 prosenttia ansaitsee 2 001–3 000 euroa kuukaudessa, 16 prosenttia 1 000–2 000 euroa kuukaudessa ja vajaa kuusi prosenttia tienaa alle 1 000 euroa.

Ylivelkaantuneista valtaosa käy töissä, mutta on silti vakavissa talousvaikeuksissa.

– Noin 80 prosenttia ylivelkaantuneista on palkkatyössä tai toimii yrittäjänä. Kokopäivätöitä tekevien osuus on 64 prosenttia. Noin kuusi prosenttia työskentelee useammassa kuin yhdessä työssä, osa-aikaisesti työskentelee viisi prosenttia ja noin neljä prosenttia toimii yrittäjänä. Työssäkäyvien velkaantuminen viittaa palkkatulojen riittämättömyyteen, Korhonen toteaa.

Eläkeläisten osuus oli ylivelkaantuneissa reilu kahdeksan prosenttia, työttömien seitsemän ja opiskelijoiden vajaat neljä prosenttia.

Valtaosalla ylivelkaantuneista on joko perusasteen tai toisen asteen koulutus.

– Pikavippien ottaminen on silti melko yleistä myös korkeasti koulutetuilla. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulutettujen osuus on ylivelkaantuneista noin 30 prosenttia, Korhonen kertoo.

Ylivelkaantuneista noin yhdeksällä prosentilla oli perusasteen koulutus. Reilu puolet oli suorittanut perusasteen jälkeen joko ammatillisen tutkinnon (42 %) tai lukion (9 %). Noin 12 prosentilla oli ammattiopistotutkinto. Noin 22 prosenttia vastaajista oli suorittanut alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja 7 prosentilla vastaajista oli yliopistotutkinto.

Ylivelkaantuminen painottuu työikäisiin, alle 62-vuotiaisiin.

– Erityisen huolestuttavaa on ruuhkavuosia elävien suuri osuus ylivelkaantuneista. Ylivelkaantuneista 42 prosenttia on ruuhkavuosia eläviä 26–40-vuotiaita aikuisia. Ylivelkaantuminen on kasvava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa yhä useampaa lapsiperhettä. Ylivelkaantuminen vaikuttaa tutkitusti koko perheen hyvinvointiin, Korhonen toteaa.

Varhaiskeski-ikäisten 41–50-vuotiaiden osuus on 31 prosenttia. Keski-ikäisiä 51–62-vuotiaita on ylivelkaantuneista 19 prosenttia ja eläkeikäisiä, yli 62-vuotiaita noin 8 prosenttia.

Ylivelkaantuneista vain murto-osa harkitsee uuden pikavipin ottamista.

– Oppi pikavippien riskeistä on mennyt perille kantapään kautta, sillä 98 prosenttia suhtautuu kielteisesti pikavipin ottamiseen. 79 prosenttia ei aio tulevaisuudessa ottaa pikavippiä ja epätodennäköisenä pikavipin ottamista pitää 19 prosenttia. Todennäköisenä pikavipin ottamista pitää vain reilu prosentti vastaajista, Korhonen sanoo.

Lakitoimisto Takaisinperintä on Suomen ainoa ylivelkaantuneiden auttamiseen erikoistunut lakitoimisto.

– Suomessa lainsäädäntö on kunnossa, mutta sen valvonta ei ole. Suurimmat puutteet pikavippisopimuksissa liittyvät kohtuuttomiin korkoihin, epäselviin sopimusehtoihin, luottokelpoisuuden arviointiin sekä luottosopimuksen toimittamiseen, Korhonen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)