EU-komission 7. heinäkuuta julkaisema tuotantoeläinstrategia avaa tien munijakanojen ja sikojen häkkikasvatuksen vaiheittaiselle alasajolle. Komissio aikoo antaa munijakanoja ja broilereita koskevan lainsäädäntöesityksen vuoden loppuun mennessä ja sikoja koskevan ehdotuksen vuoden 2027 toisella neljänneksellä.

Animalian mukaan strategia on tärkeä askel kohti häkittömyyttä, mutta lupaukset olisi muutettava sitovaksi lainsäädännöksi.

– Strategia on viesti siitä, että häkkikasvatuksen aika on päättymässä. Tulevan lainsäädännön on varmistettava, että munijakanojen häkit sekä sikojen tiineytys- ja porsitushäkit jäävät historiaan. Samalla kiellon on ulotuttava kaikkiin häkeissä pidettäviin tuotantoeläimiin, arvioi Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs tiedotteessa.

Komissio aikoo myös esittää munantuotannossa kuoriutuvien kukkotipujen järjestelmällisen tappamisen lopettamista. Tuontituotteilta halutaan edellyttää vastaavien vaatimusten täyttämistä.

Broilereiden osalta strategia on Animalian mielestä heikko. Strategiassa luvataan broilereita koskeva sääntelyehdotus, mutta siinä ei kerrota, miten broilerintuotantoon aiotaan puuttua.

– Broilereiden jalostukseen, kohteluun ja tuotanto-olosuhteisiin liittyy vakavia ongelmia, kuten sairauksia, vammoja, ahtautta ja virikkeettömät olosuhteet. Broilerintuotanto on täysin kestämätöntä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, ja tuotannon mittakaava on valtava. Lupaus sääntelystä jättää ison kysymysmerkin sääntelyehdotuksen sisällöstä, Kivekäs sanoo.

Myös sikojen kohdalla on epäselvää, mitä lainsäädäntöehdotus pitäisi sisällään häkittömyyden lisäksi.

– Esimerkiksi sikojen kirurginen kastraatio tulisi kieltää EU:n laajuisesti, Kivekäs sanoo.

Strategia tunnistaa elävien eläinten teuraskuljetusten ongelmat erityisesti silloin, kun eläimiä viedään EU:n ulkopuolelle teurastettavaksi. Se ei kuitenkaan vielä esitä vientikieltoa.

Strategia pohjautuu vahvasti eläintuotannon jatkuvuuteen. Strategian rinnalla julkaistu EU:n proteiinisuunnitelma keskittyy vahvasti eläintuotannon rehuomavaraisuuteen. Se tunnistaa kasviproteiinien mahdollisuuksia, mutta ei uskalla todeta, että eläinperäisen tuotannon ja kulutuksen vähentäminen on välttämätöntä eläinten, ilmaston ja kestävän ruokajärjestelmän kannalta.

– EU puhuu proteiinijärjestelmän kestävyydestä, mutta keskittyy liikaa rehuntuotantoon kasviperäisen elintarviketuotannon sijaan. Lihantuotannon ja eläinten määrän vähentäminen ja kasviperäisen proteiinin elintarviketuotannon kasvattaminen ovat välttämättömiä toimia eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin sekä ilmaston ja ympäristön tilan parantamiseksi, Kivekäs sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)