MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta

Helsingin yliopiston ja HUSin Uuden lasten sairaalan tutkijat ovat laatineet karkeamotoriikan kehitystä kuvaavia kasvukäyriä imeväisikäisten lasten kotona tehtyjen mittausten perusteella. Tutkimuksessa 92 tavanomaisesti kehittyvää 4–19 kuukauden ikäistä lasta käytti MAIJU-älypotkupukua vapaan leikin aikana. Mittauksia kertyi 580 ja dataa yhteensä 1 227 tuntia – sisältäen lapsen liikkumista aina lattialla makaamisesta sujuvaan kävelyyn asti.

Tähän asti lapsen liikkumiskyvyn kehitystä on voitu arvioida lähinnä silmämääräisesti joko vanhempien kertoman tai ammattilaisen tekemän arvion perusteella. Molemmat menetelmät ovat vahvasti subjektiivisia ja laadullisia.

– Pituutta, painoa ja päänympärystä kuvaavien fyysisten kasvukäyrien rinnalle on nyt mahdollista kehittää toiminnallisia kasvukäyriä. Tätä on toivottu jo pitkään, toteaa professori Leena Haataja tiedotteessa.

MAIJU-potkupuvussa on neljä liikettä mittaavaa anturia, yksi kullekin raajalle. Syväoppimismalli analysoi dataa automaattisesti sekunti sekunnilta ja tunnistaa lapsen asennot ja liikkeet. Näiden tietojen perusteella tutkijat kehittivät 220 motoriikkaa seuraavaa mittaria ja laativat kullekin normatiivisen kasvukäyrän.

Käyriä testattiin tämän jälkeen erillisellä lapsiryhmällä, johon kuuluvien 39 lapsen neurologista kehitystä seurattiin erilaisista kliinisistä syistä. Kaikista 220 motoriikkamittarista 121:n mukaan neurologiselta kehitykseltään poikkeavien imeväisikäisten kehityksessä oli merkittäviä eroja.

Tulokset tarkentavat kuvaa varhaisen motorisen kehityksen tyypillisestä etenemisestä. Tutkimuksessa motoristen taitojen ilmaantuminen ei näyttäytynyt selvärajaisina harppauksina, joihin kehityksen virstanpylväiden arvioinnit nojaavat.

– Kehitys on pääosin asteittaista siirtymää kohti yhä monipuolisempaa taitojen kokonaisuutta, ja nämä taidot ovat yhteydessä lapsen laaja-alaiseen neurokognitiiviseen ja sosiaaliseen kehitykseen, sanoo professori Sampsa Vanhatalo.

Motoristen taitojen kehitys on tärkeää, koska se on läheisesti yhteydessä kognitiiviseen, viestinnälliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Se on myös yksi harvoista varhaisen kehityksen osa-alueista, joita voidaan vertailla eri maiden ja kulttuurien välillä.

Kotona tehtävien mittausten etuna on, että vanhemmat voivat toteuttaa ne itse ja aineisto voidaan analysoida automaattisesti. Näin eri puolilta maailmaa saadut tulokset ovat vertailukelpoisia. Tutkimusryhmä vertailee parhaillaan Suomessa ja Malawissa tehtyjä mittauksia.

– Karkeamotoriikka on yksi harvoista mittareista, joilla lapsen neurologista kehitystä voidaan arvioida lähes samalla tavoin kaikkialla maailmassa. Erilaisia älyvaatteiksi kutsuttuja tuotteita on markkinoilla jo tuhansia, mutta meidän tietääksemme niistä muut eivät pysty arvioimaan imeväisikäisen motoriikkaa määrällisesti näin tarkasti, huomauttaa dosentti Manu Airaksinen.

Tutkijat toivovat, että tarkempia menetelmiä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää niin tutkimuksessa kuin terveydenhuollossa.

– Varhaisten tukitoimien ja kuntoutuksen vaikutuksia yksittäisen lapsen aivojen ja hermoston kehitykseen on ollut hyvin vaikea osoittaa luotettavasti. Tämä menetelmä tarjoaa objektiivisen tavan asettaa konkreettisia ja mitattavia tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista lapsen kehittyessä, Vanhatalo sanoo.

MAIJU-järjestelmä on tällä hetkellä tutkimuskäytössä, eikä sitä ole vielä saatavilla lääkinnällisenä laitteena.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)