Oikeusministeriössä on laadittu selvitys koskien vankipaikkojen vuokraamista ulkomailta. Tarkoituksena on ollut kartoittaa vuokraamisen oikeudellisia reunaehtoja. Vankipaikkojen vuokraaminen ulkomailta olisi yksi keino helpottaa erityisesti vankiloiden yliasutustilannetta ja tehostaa ulkomaalaisten vankien siirtoa pois Suomesta.

Vertailukohtana on erityisesti Ruotsin ja Viron välinen sopimus vankipaikkojen vuokraamisesta, jonka perusteella Ruotsista on alettu siirtää vankeja Viroon elokuussa.

– Pidän tärkeänä, että vankiloidemme yliasutuksen takia selvitämme, mitä tällainen malli käytännössä edellyttäisi lainsäädäntömme kannalta. Näin voidaan varautua myös mahdollisiin kriisitilanteisiin, joissa tarvittaisiin nopeasti merkittävä määrä lisää vankipaikkoja, oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoo.

Rikosseuraamuslaitoksen lukujen mukaan Suomen vankiloissa on tällä hetkellä noin 3 900 vankia, joista ulkomaan kansalaisia on noin 950.

Ulkomaalaisten vankien kokonaismäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 76 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaisten vankien määrän kasvu on muodostanut noin neljä viidesosaa koko vankimäärän kasvusta.

Ulkomaalaisten vankeusvankien yleisimmät päärikokset olivat huumausainerikokset (49 %), seksuaalirikokset (21 %) ja henkirikokset (10 %).

Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan kymmenen suurinta ulkomaalaisten vankien kansalaisuusryhmää olivat viime vuonna Viro, Irak, Ruotsi, Liettua, Romania, Albania, Latvia, Gambia, Nigeria ja Somalia.

Selvityksen mukaan vankipaikkojen vuokraamiseen ulkomailta liittyy joitakin perustuslaillisia kysymyksiä, joita on vielä perusteltua selvittää tarkemmin. Selvityksessä arvioidaan, että on perusteltua jatkaa ulkomaalaisten vankien siirtojen tehostamista suomalaisista vankiloista kotimaidensa vankiloihin sekä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että sisäministeriön hallinnonalalla oleva rikosperusteinen karkottamisprosessi toimii mahdollisimman tehokkaasti.

Kuluvalla hallituskaudella on jo valmisteltu useita lainsäädäntömuutoksia, joilla rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamista tehostetaan edelleen. Esimerkiksi säilöönottoa koskevaa ulkomaalaislain sääntelyä on kiristetty ja maahantulokieltoa koskeva sääntely on uudistettu.

Euroopan unionin toimielinten välillä saavutettiin kesäkuun alussa poliittinen yhteisymmärrys EU:n paluuasetuksesta. Asetus sisältää aiempaa tiukemmat säännöt turvallisuusriskin aiheuttavien henkilöiden palauttamiseksi sekä mahdollisuuden perustaa palautuskeskuksia EU:n ulkopuolisiin maihin.

Valtioneuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa (Ulkomaalaisten vankien siirron ja maasta poistamisen edellytykset), joka valmistuu vuoden loppuun mennessä, selvitetään parhaillaan muun ohessa sitä, miten karkotuspäätöksen saanut vanki voidaan sujuvimmin siirtää Suomesta kotimaahansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)