Maataloustukien ehtoja ja korvaustasoja vahvistettiin

Valtioneuvosto hyväksyi 26. tammikuuta asetuksia, jotka määrittävät tuotannosta irrotettujen tukien sekä ei-tuotannollisten investointien korvaustasot ja ehdot. Valtioneuvosto on myös hyväksynyt luonnonhaittakorvauksen ehdot.

Valtioneuvosto päätti maatalouden perustulotuen, uudelleenjakotulotuen, nuorten viljelijöiden tulotuen sekä ekojärjestelmätuen tukitasot ja ehdot vuodelle 2023.

Maatalouden viljelijätukien kokonaisuus politiikkakaudelle 2023–27 sisältää Euroopan unionin kokonaan rahoittamia suoria tukia, joiden tarkoitus on tukea maatilojen kannattavuutta. Suorien tukien kokonaisuuteen EU-tasolla pakollisena liitetyllä uudelleenjakotulotuella tukien jakaumaa painotetaan enemmän pienille ja keskisuurille maatiloille. Nuorten viljelijöiden tulotuki täydentää osaltaan erityisesti nuorille viljelijöille kohdennettuja tukia. Ekojärjestelmätuella edistetään ilmasto- ja ympäristönsuojelutavoitteita.

Perustulotuki on tukikelpoiseen pinta-alaan perustuva yksinkertaisin tulotukimuoto. Tukeen käytetään vuonna 2023 yhteensä noin 292 miljoonaa euroa. Tukitasoiksi valtioneuvosto vahvisti vuodelle 2023 Etelä-Suomen AB-tukialueella 138,56 euroa hehtaarilta ja pohjoisen C-tukialueella 118,79 euroa hehtaarilta. Tukioikeuksia ei enää käytetä, vaan tuki maksetaan hakijan hallinnassa olevien tukikelpoisten hehtaarien perusteella.

Uudelleenjakotulotukeen oikeuttaa ala, joka on tukikelpoista perustulotuessa. Uudelleenjakotulotukeen käytetään enintään 26 miljoonaa euroa. Tuki on enintään 17,68 euroa hehtaaria kohti, ja sitä maksetaan tilakohtaisesti korkeintaan 50 hehtaarille.

Nuorten viljelijöiden tulotukea voi saada tuenhakija, joka on ensimmäisen perustulotukea koskevan hakemuksen jättämisvuoden lopussa korkeintaan 40-vuotias ja on tilalla määräysvallassa. Nuorten viljelijöiden tulotukea voi saada enintään viiden vuoden ajan. Uutena ehtona nuorten viljelijöiden tulotuessa on, että tuenhakijan tulee täyttää ammattitaitovaatimus samoin perustein kuin nuorten viljelijöiden aloitustuessa. Riittävä ammattitaitovaatimus on toisen asteen luonnonvara-alan tutkinto tai tietty määrä työkokemusta ja opintoja yhdessä. Ammattitaitovaatimuksen tulee täyttyä ensimmäisenä tuen hakuvuonna viimeistään 31.8.

Nuorten viljelijöiden tukeen käytetään enintään noin 13 miljoonaa euroa. Tukitaso on 88 euroa hehtaarilta, ja tukea voi saada enintään 150 hehtaarilta, kun aiemmin tukea maksettiin enintään 90 hehtaarin perusteella.

Ekojärjestelmätuki on uusi vapaaehtoinen tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Toimenpiteitä on neljä: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit. Ekojärjestelmätuen nurmitoimenpiteisiin sitoudutaan kalenterivuodeksi, mutta talviaikaisen kasvipeitteen ehtoja on noudatettava 31.10.–15.4.

Ekojärjestelmätuen nurmiin painottuvissa toimenpiteissä on rajoituksia kasvilajeissa, kasvinsuojelussa ja maan muokkauksessa. Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan tukikelpoisesta alasta. C-tukialueella luonnonhoitonurmien ekojärjestelmätukea myönnetään enintään 10 prosentille tuenhakijan tukikelpoisesta alasta.

Ekojärjestelmätukeen käytetään enintään 86 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tukitasot ovat enintään seuraavat: talviaikainen kasvipeite 50 euroa/ha, luonnonhoitonurmet 65 euroa/ha, viherlannoitusnurmet 80 euroa/ha ja monimuotoisuuskasvit 300 euroa/ha.

Kaikkien tukien osalta on huomattava, että tukitasoja voidaan vielä tarkentaa ennen tukien maksatuksia. Tarkennukset voivat johtua esimerkiksi ennakoidusta poikkeavista hakemuksilla ilmoitetuista pinta-alamääristä, ja viime kädessä katsotaan, että Suomelle myönnettyä EU:n maataloustukirahaston enimmäismäärärahaa ei ylitetä.

Tuenhakijan tulee olla aktiiviviljelijä saadakseen yllä kuvattuja suoria tukia. Kansallinen rekisteri, jota käytetään aktiiviviljelijän määrittelemiseksi, on Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ). Y-tunnuksen lisäksi rekisteristä tulee olla todennettavissa tuenhakijan päätoimialana maatalouden harjoittaminen ja kuuluminen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin alkutuottajana. Jos tuenhakija ei täytä rekisteriedellytyksiä, hänen on todistettava maataloustoiminnan harjoittaminen erillisellä selvityksellä. Aktiiviviljelijän määritelmän täyttämiseksi on otettu käyttöön raja, joka yksinkertaistaa järjestelmää. Enintään 5 000 euroa suoria tukia edellisenä vuonna saaneet tuenhakijat täyttävät aktiiviviljelijän ehdon suoraan.

Asetus luonnonhaittakorvauksesta sisältää säännökset luonnonhaittakorvauksen myöntämisen ja maksamisen yleisistä edellytyksistä, korvausalueista, korvauksen määrästä ja maatilan koon vaikutuksesta luonnonhaittakorvauksen määrään. Luonnonhaittakorvaus on EU:n Maaseuturahastosta rahoitettava toimenpide, joka sisältyy Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaan vuosille 2023–27 (CAP-suunnitelma).

Luonnonhaittakorvauksen korvaustasot ovat samansuuruiset kuin rahoituskaudella 2014-2020, paitsi kotieläintiloille ei makseta enää korotusta luonnonhaittakorvauksen kautta. Samoin korvauksen muut ehdot ovat pääpiirteissään samanlaiset kuin edellisellä rahoituskaudella. Luonnonhaittakorvauksesta aiheutuvat kustannukset vuodelle 2023 ovat noin 496 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on noin 77 miljoonaa euroa, valtion osuutta noin 102 miljoonaa euroa ja kokonaan kansallisesti rahoitettavaa luonnonhaittakorvausta noin 317 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus rahoituskaudella 2023-2027 on maaseuturahaston osalta 43 prosenttia.

Ei-tuotannollisten investointien tukeminen on osa maaseuturahoituksen kokonaisuutta. Tukeen käytetään vuonna 2023 yhteensä noin kolme miljoonaa euroa ja vuosina 2023–29 yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Ei-tuotannollisten investointien korvaus maksetaan toteutuneiden hyväksyttyjen kustannusten perusteella Korvaustaso yli 0,5 hehtaarin kohteissa on enintään 12 000 euroa hehtaaria kohden ja 0,3–0,5 hehtaarin kohteissa enintään 4 100 euroa per kohde. Suunnittelukustannukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia ei-tuotannollisten investointien toimenpiteestä, mutta suunnittelua voidaan rahoittaa Neuvontapalvelut -toimenpiteestä.

Ei-tuotannolliset kosteikkoinvestoinnit edistävät maatalouden vesiensuojelua, maatalousluonnon monimuotoisuutta ja kasvihuonekaasujen hillintää sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä, eliöstön elinympäristönä tai viljelymaiseman monipuolistajana.

Tuensaajana voi olla viljelijä, rekisteröitynyt yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö. Kosteikkoinvestoinnilla tulee olla toimenpidesuunnitelma, joka huomioi investoinnin yksilöidyt tavoitteet. Kosteikon valmistuttua kosteikon hoidosta on tehtävä viisivuotinen ympäristökorvausten mukainen ympäristösopimus kosteikkojen hoidosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.