OP Pohjolan ekonomistit odottavat asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna kolme prosenttia. Hintakehitykseen liittyy sekä negatiivisia riskejä että mahdollisuuksia nopeampaankin elpymiseen. Samaan aikaan kuluttajien talouspessimismi on yksi syy siihen, miksi asuntomarkkina mataa.

Asuntomarkkinoilla on odotettu hintojen nousua jo toista vuotta, mutta käännettä ei ole vieläkään nähty. Useat asuntojen kysyntää merkittävästi tukevat tekijät ovat kuitenkin jo muuttuneet: kotitalouksien tulot ovat kasvaneet ja lainojen korot laskeneet. Tämä perustelisi asuntojen vahvempaa hintakehitystä. Toisaalta työttömyys on kohonnut korkealle ja kuluttajien luottamus on yhä selvästi normaalia heikompaa.

– Asuntojen hintakehitys reagoi talouden muutoksiin melko hitaasti. Liikettä hidastavat sekä myyjät että ostajat. Asuntoa ei haluta myydä tappiolla, erityisesti jos velkaa on paljon ja myyntihinta uhkaa jäädä lainasummaa pienemmäksi. Ostajat sen sijaan saattavat odotella hintojen laskua entisestään, mikä vähentää kysyntää, sanoo OP Pohjolan senioriekonomisti Joona Widgrén tiedotteessa.

Asuntomarkkinoihin liittyy runsaasti psykologiaa, sillä asunnot ovat selvästi kotitalouksien suurin varallisuuserä ja asunnon osto on monesti elämän suurimpia hankintoja. Kuluttajien luottamusindikaattori onkin kytköksissä asuntojen hintojen muutoksiin.

OP Pohjolan ekonomistit tarkastelevat asuntomarkkinakatsauksessaan kuluttajien luottamuksen ja asuntojen hintojen suhdetta. He tekivät hintakehityksestä yksinkertaistetun laskelman, jossa vaihtoehtoisessa maailmassa kuluttajien luottamus olisi noussut pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle ja kaikki muu olisi pysynyt ennallaan. Laskelman perusteella asuntojen hintojen pudotus olisi ollut viime vuonna 0,5–1 prosenttiyksikköä pienempi kuin se todellisuudessa oli.

– Näen epävarmuuden yhtenä tekijänä asuntomarkkinoiden tahmeudessa. Laskelmassamme vahvempi luottamus olisi yhteydessä hieman vahvempaan hintakehitykseen. Todellisuudessa vahvempaan luottamukseen liittyisi kuitenkin todennäköisesti talouden vahvempi kehitys muiltakin osin, mikä tukisi asuntomarkkinoita laajemmin, Widgrén selittää.

Asuntomarkkinoilla viime vuoden loppu jatkui samankaltaisena kuin koko viime vuosi. Hinnat olivat lievässä laskussa vuoden takaiseen verrattuna. Asuntokauppoja tehtiin viime vuonna noin 13 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

– Asuntojen hintojen nopein lasku on takana ja kauppamäärät nousseet selvästi pohjiltaan. Jatkossa odotamme, että kauppamäärät nousevat vielä hieman ja hinnatkin kääntyvät viimein maltilliselle nousu-uralle, sanoo Widgrén.

Viimeisellä vuosineljänneksellä alueellisesti hintakehitys oli melko yhtenäistä. Vuoden takaiseen aikaan verrattuna suurissa kaupungeissa asuntojen hinnat laskivat 3,4 prosenttia, ja muita kaupunkeja voimakkaammin ne laskivat vielä Turussa ja Espoossa. Oulu taas erottui edukseen hieman muita suuria kaupunkeja paremmalla hintakehityksellä. Kasvukeskusten ulkopuolella hinnat laskivat keskimäärin 3 prosenttia.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien kehitys kääntyi negatiiviseksi koko maassa vuoden lopulla. Vuoden takaiseen verrattuna vuokrien pudotus oli jyrkintä Vaasassa ja Lappeenrannassa. Etenkin edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrien lasku kiihtyi yliopistokaupungeissa. Kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna vuokrat ovat laskeneet jo pitkään.

– Vuokrien lasku on pitkälti seurausta runsaasta rakentamisesta ennen viime vuotta. Keskustelu asuntopulasta voidaan tällä erää unohtaa. Mahdollinen asuntopula heijastuisi vuokriin niitä nostavasti, ja nyt nähty kehitys viittaa siihen, että pulaa ei ole muodostunut missään päin maata. Jos rakentaminen jää pidemmällä aikavälillä matalaksi, voi tilanne kuitenkin muuttua, Widgrén toteaa.

Tänä vuonna asuntojen hintojen ennustetaan nousevan yhden prosentin. Vuonna 2027 nousu voimistuu ja hinnat kohoavat kolme prosenttia. Asuntomarkkinoiden kehitystä tukevat vakautunut korkokehitys sekä kotitalouksien nousevat tulot.

Työmarkkinoiden kehitys jarruttaa hintojen nousua, mutta tilanne alkaa helpottaa etenkin vuonna 2027. Kotitalouksien parempi taloudellinen tilanne mahdollistaisi kuitenkin asuntomarkkinoiden selvästi voimakkaamman elpymisen.

– Kotitalouksien taloudellinen tilanne on kohentunut selvästi korkojen laskun ja tulojen nousun myötä. Mahdollisuudet asunnon ostamiselle ovat parantuneet selvästi parin vuoden takaiseen nähden. Vaikka talouden indikaattorit puhuvat puolestaan, tuntuu epävarmuus pidättelevän asunnonostajia, Widgrén toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)