Ruisleipäpäivää vietetään Kalevalan päivänä 28. helmikuuta. Silloin juhlistetaan kotimaista ruisleipää, jota suomalaiset syövät enemmän kuin kukaan muu maailmassa.

– Harva ruoka kertoo suomalaisuudesta yhtä paljon kuin ruisleipä. Se on yhtä aikaa arkinen ja ikoninen. Tuttu maku, johon moni palaa yhä uudelleen, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen tiedotteessa.

Rukiin happaman raikas maku herättää vahvoja makumuistoja: rapsahtava näkkileipä kouluruokailussa, uunituore ruislimppu, jonka pintaan voi sulaa, tai moderni palaleipä arjen aterioilla ja näppäränä välipalana.

Ruisleipä maistuu suomalaisille: syömme sitä enemmän kuin missään muualla maailmassa, noin 15 kiloa henkeä kohden vuodessa. Ruisleipä päätyy ostoskoriin hyvän maun, terveellisyyden ja korkean kuitupitoisuuden ansiosta. Leipä on tärkeä osa ruokailua, ja rukiiset leipävaihtoehdot ovat monipuolinen ja maukas osa arkea.

Kotimainen viljantuotanto on laadukasta, ja rukiin omavaraisuusaste on erittäin korkea, mikä näkyy runsaana leipävalikoimana. Paikallisen leipomon kotimainen lähileipä on todellista arjen luksusta.

Täysjyvävilja kuuluu suositusten mukaiseen terveyttä ylläpitävään ruokavalioon. Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi, ja perinteisen ruisleivän lisäksi ruis maistuu myös vaaleammissa sekaleivissä. Ruisleipä sisältää paljon ravintokuitua, joka edistää sydän- ja verisuoniterveyttä sekä auttaa vähentämään riskiä moniin kroonisiin sairauksiin.

– Ruisleipä on suomalaisille paljon enemmän kuin arkinen elintarvike. Se yhdistää maun, ravitsemuksen ja kulttuuriperinteen. Täysjyväinen ruisleipä on erinomainen kuidun lähde, ja sen suosio kertoo siitä, että suomalaiset arvostavat terveellistä ja kotimaista ruokaa, sanoo Siivonen.

Ravitsemussuosituksissa viljavalmisteita suositellaan nautittavaksi täysjyvänä, vähintään 90 grammaa (kuivapaino) päivässä. Tämä määrä kertyy esimerkiksi kolmesta viipaleesta täysjyväleipää, puurolautasellisesta ja noin desilitrasta täysjyväviljasta valmistettua lisuketta. Kaupan leipähyllyllä kotimaisesta rukiista leivotut tuotteet tunnistaa Hyvää Suomesta -merkistä.

Rukiin viljely vaatii osaamista ja oikea-aikaista työskentelyä. Ruis on syysvilja, jonka talvehtiminen ja syksyn sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi satoon. Suomessa rukiin viljely on korkeatasoista, ja viime vuosina kotimaisuusaste on ollut yli 90 prosenttia.

– Rukiin viljely edellyttää viljelijältä tarkkaa ammattitaitoa ja oikea-aikaisia ratkaisuja, sillä syysviljana talvehtiminen on sadon onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Korkea kotimaisuusaste kertoo suomalaisen viljelyn laadusta ja siitä, että rukiilla on vahva asema ruokaketjussamme, muistuttaa MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman.

Rukiin matka pellolta pöytään on vuoden mittainen ketju, jonka ensimmäinen lenkki on osaava kasvintuotannon ammattilainen, paikallinen maanviljelijä. Kotimainen leipä on myös huoltovarmuusteko: ruokaketju työllistää ympäri maan ja luo paikallista elinvoimaa, vireyttä ja hyvinvointia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)