Puhdas sähköntuotanto kasvoi, päästöt romahtivat

Sähköntuotannossa tapahtuneiden muutosten johdosta sähkön ilmastopäästöt alkavat olla historiaa. Suomi on valmis tarjoamaan kasvavissa määrin puhdasta sähköä nykyisille asiakkaille ja uusille teollisille investoijille. Tuulivoiman ja ydinvoiman tuotanto on kasvanut merkittävästi, teollisuuden laskusuhdanne on vähentänyt sähkön kulutusta. Sähkön nettotuonti on romahtanut vähäiseksi. Sähkön tukkuhinnat painuivat energiakriisiä edeltävälle ajalle.

Energiamurros etenee vauhdilla, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista sähkön vuositilastoista. Sähkö on nyt lähes päästötöntä. Vuodesta 2010 alkaen päästöt ovat laskeneet 87 prosenttia, viime vuonna lasku jatkui jyrkästi alaspäin osoittavaa käyrää. Laskua oli 38 prosentia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöttömän tuotannon osuus on nyt 94 prosentia kokonaistuotannosta, jossa on mukana myös muun teollisuuden tuottama sähkö.

Sähkön tuotanto on kohonnut merkittävästi energiakriisiä edeltäneestä tasosta, ilmenee Energiateollisuus ry:n vuositilastoista. Vuosina 2021 ja 2022 sähköä tuotettiin 69 terawattituntia, viime vuonna tuotanto nousi 78 terawattituntiin. Kasvua oli 13 prosentia. Samaan aikaan kulutus laski reilulla kahdella prosentilla 2022–23. Vuoteen 2021 verratessa lasku on tuntuvampi, 8,4 prosenttia. Tuotannon kasvu ja kulutuksen väheneminen johtivat siihen, että tuontisähkön tarve väheni merkittävästi. Suomi oli pitkään EU:n suurin sähköntuoja, mutta vuonna 2023 nettotuonnin osuus sähkönkulutuksesta oli enää 2,2 prosenttia. Tuonnin väheneminen johtuu uuteen, kotimaiseen hinnaltaan kilpailukykyiseen kapasiteettiin investoimisesta.

Sähkön tuotantoa ovat lisänneet tuulivoimaan tehdyt investoinnit ja Olkiluoto 3:n valmistuminen. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 25 prosentia, kun vuoden 2022 puolella pystytetyt voimalat olivat täydessä tuotannossa. Tuotantokapasiteetti kasvoi 2023 aikana lähes 1 300 megawattia (MW), vuoden 2022 alusta se on yli kaksinkertaistunut ja ylittää 7 000 MW:n rajan näinä päivinä. Ydinvoiman tuotanto kasvoi 35 prosenttia. Ydinvoimalla tuotettiin 32,7 terawattituntia sähköä, joka vastasi 41 prosentin osuutta kulutuksesta. Sateisen kesän ja syksyn johdosta myös vesivoimavuosi oli hyvä, tuotanto kasvoi 12,6 prosenttia. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi prosenteissa reilusti, 65 prosenttia, mutta sen osuus kokonaistuotannosta on edelleen vähäinen. Alkaneena vuonna aurinkovoiman osuus nousee yli prosenttiin kulutuksesta ja tuotannosta.

Päästöttömän tuotannon osuus oli viime vuonna 94 prosenttia. Puhdas tuotanto lisääntyi, samalla kun kivihiilen käyttö puolittui ja turpeen käyttö väheni 35 prosenttia. Sähköä tuotettiin yhä vähemmän polttamalla. Sähkön erillistuotanto väheni 40 prosenttia, lämmöntuotannon yhteydessä tuotetun sähkön (CHP) tuotanto laski 20 prosenttia.

– Puhdas siirtymä otti jättiharppauksen viime vuonna. Sähkömme on jo lähes kokonaan ilmastoneutraalia, ja samalla sähkön hintataso on tukkumarkkinoilla pudonnut energiakriisiä edeltäneelle tasolle, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

– Päästöttömän sähkön tuotantoa voidaan lisätä mittavasti, ja samalla houkutella Suomeen teollisia investointeja ja saada niiden myötä uutta vientiä, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Sähköjärjestelmä on kokenut huomattavia muutoksia energiakriisin seurauksena. Tärkeänä muutostekijänä on ollut energiayhteistyön katkeaminen Venäjän kanssa.

– Vielä kaksi vuotta sitten Venäjältä tuotiin tuntuva määrä sähköä, kaasua ja polttoaineita. Kaikki tuotu on nyt korvattu puhtaalla kotimaisella tuotannolla, ja ylikin. Tuotamme sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja kasvun varaa todella on, Leskelä sanoo.

Sähkön kokonaiskulutus laski reilulla kahdella prosentilla edellisestä vuodesta. Sähköä kulutetaan tällä hetkellä vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, kahdeksankymmentä terawattituntia vuodessa. Vuoden 2023 kulutushuippu oli 27. marraskuuta kylmän jakson aikana. Kulutushuipun ajoittuminen marraskuulle on hyvin poikkeuksellista.

Teollisuuden sähkönkäyttö on laskenut kuluneen kahden vuoden aikana dramaattisesti kaikilla sektoreilla. Viime vuoden aikana laskua oli lähes kuusi prosenttia. Suurinta pudotus on ollut metsäteollisuudessa, jossa kulutus laski peräti kahdeksan prosenttia vuoden 2023 aikana. Vuodesta 2021 alkaen metsäteollisuuden sähkönkulutus on pudonnut reilut kolme terawattituntia.

Kotitaloudet vähensivät sähkönkulutustaan jonkin verran alkuvuonna, vaikka sähkönhinta oli maltillinen. Astetta alemmas kampanja oli vielä tuoreessa muistissa. Loppuvuoden kylmät säät nostivat kulutusta sen verran, että muu kuin teollinen kulutus kasvoi vuositasolla 0,4 prosenttia. Pörssisähkösopimusten yleistyminen on tarjonnut kulutusjoustolle entistä tehokkaamman kannustimen.

– Lisääntyvä ja jo puhdistunut sähköntuotanto avaa teollisuudelle uusia mahdollisuuksia vähentää sähkön avulla toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ja tehdä investointeja puhtaiden tuotteiden valmistamiseen, sanoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

– On syytä toivoa, että suhdanne virkistyy, vienti alkaa vetää, ja että tänne saadaan houkuteltua myös ulkomaisia investointeja. Energiantuotanto ei ole kasvun pullonkaula, vaan mahdollistaja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Välitilat täyttyvät valosta, äänistä ja kohtaamisista

Turun kaupunki kumppaneineen on valinnut kulttuurin välitilojen sekä pop up -taiteen ohjelmahaun taide- ja kulttuuritoimijat. Valinnat tuovat maksuttomia taidehetkiä ja yllätyksellisiä kulttuurielämyksiä eri puolille kaupunkia.

EVA: Niukasti toimeentulevat pitävät verotusta muita useammin liian ankarana

Suomalaisten enemmistö pitää verotusta kaiken kaikkiaan liian ankarana, mutta kriittisimmin verotuksen tasoon suhtautuvat ne, jotka pärjäävät vain käyttämällä tulojaan harkiten tai joilla on vaikeuksia tulla toimeen, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Täyttä asiaa: Uimahalli nopeasti pystyyn Kupittaalle

Kupittaalle suunnitellaan uimahallia, jonka yhteyteen myös maauimala siirtyisi.

Olen uimahallin monesti viikottain käyttäjä ja minusta Kupittaa on tosi hyvä paikka uudelle uimahallille. Nopeasti vaan sellainen pystyyn, sillä tarvetta on!

Johannes Yrttiaho: Hankintalaki murentaa kuntien itsehallintoa

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) jätti yhdessä keskustan ja SDP:n edustajien kanssa eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan lausuntoon hankintalain muutoksesta.

Vain neljännes suunnitellut toimintaa tulipalotilanteessa

Ainoastaan neljännes on talvella tehdyn kyselyn mukaan suunnitellut, miten toimisi tulipalotilanteessa.

Suomalaisista noin kolmannes ei kiinnitä paloturvallisuuteen huomiota. 75 prosenttia ei ole suunnitellut, miten toimisi käytännössä tulipalotilanteessa. Noin 70 prosenttia aikuisista kertoo kiinnittävänsä paloturvallisuuteen huomiota arjessaan. 18–29-vuotiaista nuorista vain 52 prosenttia ja miehistä 60 prosenttia kiinnittää asiaan huomiota Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan.

Raision tulos yli kaksi miljoonaa euroa plussalla

Raision kaupungin tulos viime vuodelta on noin 2,3 miljoonaa euroa. Tuloksesta tehdään 2,1 miljoonan euron investointivaraus Myllypellon kouluun. Tilikauden ylijäämäksi jää noin 247 000 euroa. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä 30. maaliskuuta ja valtuusto 1. kesäkuuta.

Monet järvet ja pohjavedet matalalla

Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.

Valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästystä valmistellaan lausuntokierrokselle

Hallituspuolueet ovat löytäneet ratkaisun, miten hallitusohjelman valkoposkihanhia ja merimetsoja koskevat kirjaukset toteutetaan.

Ysitien parantamisesta Auran keskustan kohdalla järjestetään yleisötilaisuus

Ysitien parantamisesta Auran keskustan kohdalla järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 8. huhtikuuta kello 17–18.30 Aurasalissa (Urpontie 2, Aura), joka sijaitsee Auran yhtenäiskoulun ja kirjaston kanssa samassa rakennuksessa.

Turun ilmastotyö edelleen maailman kärkeä kaupunkivertailussa

Turku etenee kohti tavoitettaan olla hiilineutraali vuonna 2029. Kunnianhimoisen ilmastotyön ansiosta Turku yltää jo seitsemättä kertaa peräkkäin CDP:n globaalissa raportoinnissa korkeimpaan ilmastokaupunkien Leadership A-luokkaan.

Siitepölyaltistus yhteydessä ylioppilaskokeiden tuloksiin – vaikutus suurin matemaattisissa aineissa

Siitepölyaltistuksella on todettu selvä yhteys heikompiin tuloksiin ylioppilaskirjoituksissa.

Siitepölyaltistuksella on todettu yhteys heikompiin ylioppilaskokeiden tuloksiin. Erityisesti matemaattisissa aineissa, kuten fysiikassa ja kemiassa ilman siitepölypitoisuuden vaikutus näkyi selvästi. Tutkijat ehdottavat tuloksen perusteella kevään ylioppilaskirjoitusten siirtämistä siitepölykauden ulkopuolelle.

Naantalin tilinpäätös nousi reilusti plussalle

Naantalin kaupunginhallitus käsittelee ensi maanantaina 30. maaliskuuta kaupungin tilinpäätöstä viime vuodelta. Vuosi toteutui Naantalin kaupungin talouden kehityksen kannalta talousarviossa ennakoitua paremmin.

Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytteiden tunnustuspalkinto Turkuun

Korkeakouluharjoittelija Tuomas Heikkinen tutkii tunnustuspalkinnon voittaneen Veli-Matti Koivulan kanssa kuparipitoista gneissikalliota.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Kuopiossa 26. maaliskuuta kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2024 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK palkitsi 20 kiviharrastajaa yhteensä 10 900 eurolla.

Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu kehittävät uutta korkeakouluyhteisömallia

Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu solmivat strategisen kumppanuussopimuksen. Tavoitteena on kehittää uusi korkeakouluyhteisömalli, joka pohjautuu kummankin vahvuuksille. Yhteistyötä rakennetaan muun muassa tohtorikoulutuksessa ja tutkimusinfrastruktuureissa.

Väitös: Kotoutumiskouluttajien kuva maahan muuttaneista usein stereotyyppinen

FM Miitta Järvisen väitöstutkimus kuuluu uskontotieteen alaan.

Työmarkkinalähtöinen kotoutuminen kaventaa ymmärrystä sosiaalisesta moninaisuudesta ja sen aitoa hyväksyntää osaksi suomalaista yhteiskuntaa, selviää FM Miitta Järvisen väitöstutkimuksesta. Kotoutumiskoulutuksen rakenteet eivät tarjoa riittävästi tukea opiskelijoita koskettavien ilmiöiden, kuten rasismin tai traumataustan kohtaamiseen.

Turun linja-autoaseman Hesburgerin remontti valmis

Turun linja-autoaseman ja Neste Expressin kupeessa toimiva Hesburger-ravintola avaa ovensa jälleen torstaina 26. maaliskuuta.

Koivun kukinta jää ennätyksellisen vähäiseksi, männylle luvassa hyvä siemensato koko Suomeen

Koivulle on ollut odotettavissa maltillisempi vuosi viime vuoden runsaan kukinnan jälkeen.

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa männylle hyvää siemensatoa läpi koko Suomen. Kuusen käpymäärät taas ovat Pohjois-Suomessa olemattomat, mutta Etelä-Suomeen on odotettavista kohtalaista siemensatoa. Ennusteet lupaavat koivuallergikoille erittäin helppoa kevättä, sillä koivun kukinta on jäämässä ennätyksellisen vähäiseksi.

Henkilöauto ajoi ulos tieltä Pöytyällä, kuski loukkaantui

Poliisi sai torstaiaamuna kello 6.21 ilmoituksen tieliikenneonnettomuudesta Pöytyällä. Poliisipartiolle selvisi, että henkilöauton kuljettaja oli ohittanut suoralla tienosuudella edellä ajaneen auton. Kun kuljettaja oli ollut palaamassa omalle kaistalle, hän oli menettänyt autonsa hallinnan ja ajautunut kulkusuunnassa tien oikealle puolelle ojaan.

Näköislehti

Urheilu

Eero Vuorjoki, Oscar Häggström ja Vincent Ulundu Pikkuhuuhkajien matkassa

Vincent Ulundu.

Pikkuhuuhkajat kohtaa San Marinon vieraissa 26. maaliskuuta kello 19 Suomen aikaa ja Kyproksen kotona Tampereella 31. maaliskuuta kello 18.

TPS:n Olli Kuismalle kahden vuoden jatkopahvi

Olli Kuisma.

TPS:n salibandymiesten ykkösmaalivahti Olli Kuisma jatkaa Palloseurassa. Kuisman allekirjoittama jatkosopimus pitää miehen TPS:n maalilla kahden seuraavan kauden ajan, kevääseen 2028. Kuluvalla kaudella Pöytyän Urheilijoiden kasvatti on ollut TPS:n tärkeimpiä yksilöitä. Kuisma on pelannut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kauden liigaottelut. Kuisman jatkosopimus tuo jatkuvuutta TPS:n miehistöön.

Kreikkalaiskärki lainalle Puolasta TPS:aan

Theodoros Tsirigotis.

Pääsiäisviikonloppuna alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura vahvistaa miehistöään uudella kärkipelaajalla. TPS lainaa keskushyökkääjä Theodoros Tsirigotisin Puolan pääsarjassa pelaavalta Gornik Zabrzen joukkueelta. Tsirigotisin lainasopimus turkulaisseuran kanssa ulottuu 1. elokuuta asti.

Missäs oot?: Toiminnanjohtaja jääkaapilla

Janne Kytölä.

Tavoitimme TPS Salibandyn toiminnanjohtaja Janne Kytölän torstaina kello 14.15.

Daniel Ståhl jahtaa yhä puuttuvaa kultaansa

Oklahoman Ramonassa sijaitseva ”ennätysten pelto” ei kiinnosta Daniel Ståhlia. – Haluan heittää pitkälle oikeissa kisoissa ja voittaa arvokisamitaleja, mies linjaa.

Eurooppalaisten yleisurheilijoiden päätavoite alkavana kesänä on Englannin Birminghamissa elokuussa käytävät EM-kisat. Myös kiekonheittäjä Daniel Ståhlin tämän kauden tähtäin on asetettu Birminghamiin.

RaiFu kohtaa Nokian Futsal-liigan puolivälierissä

Naisten Futsal-liigan hallitseva mestari RaiFu pääsee puolustamaan mestaruuttaan pudotuspeleihin parhaista lähtökohdista. RaiFu voitti runkosarjan kahdeksan pisteen erolla. Puolivälierissä RaiFu kohtaa FC Nokian. Puolivälierät pelataan paras kolmesta. Ensimmäinen kohtaaminen pelataan Nokialla maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Toinen ja mahdollinen kolmas kohtaaminen ovat Raisiossa huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna.